Tämä on lupaava artikkeli.

If-talo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
If-talo
Yksi kolmesta If-talon tornista marraskuussa 2006.
Yksi kolmesta If-talon tornista marraskuussa 2006.
Tiedot
Sijainti Itäharju, Turku
Tila valmis
Peruskiven muuraus 20. lokakuuta 2004
Rakennettu 2004–2006
Avajaiset 24. maaliskuuta 2006 (viimeinen torneista)
Käyttötarkoitus Toimistorakennus
Kattokorkeus 42 m
Kerroksia 8, 7, 7
Kerrospinta-ala 16 459
Kustannukset 44 milj. (kustannusarvio)[1]
Yritykset
Arkkitehti Aaro Artto (pääsunnittelija, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy)
Urakoitsija Hartela Oy
Omistaja Nordisk Renting Oy
If-talo Kupittaan rautatieasemalta nähtynä.
Näkymä Hippoksensillalta Helsingin valtatietä Turkua kohti. Oikealla If-talo.

If-talo on Turussa Itäharjun kaupunginosassa sijaitseva If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n Turun päätoimipaikka. Yhtenäinen kolmitorninen toimistotornitalo valmistui vuoden 2006 alussa. Rakennus on korkeudeltaan 42 metriä, torneista kaksi seitsemänkerroksisia ja yksi kahdeksankerroksinen, huoneisto-ala on 16 459 m². Talossa työskentelee noin 720 henkilöä (vuonna 2006). Rakennuksen omistaa Nordisk Renting Oy.[2]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

If-talo sijaitsee Itäharjun teollisuusalueen pohjoisnurkassa Helsingin valtatien, Kalevanrampin ja Kalevantien rajaamalla alueella. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä on länsipuolella Kupittaan rautatieasema ja Turku Science Park -toimistorakennukset. Pohjoispuolella on Turun yliopistollisen keskussairaalan tiloja sekä tieto- ja viestintäalan yritysten keskittymä Old Mill. Eteläpuolella on laaja perinteistä teollisuutta sisältävä teollisuusalue. Tornitaloilta johtaa Helsingin valtatien ja rautatien yli Kalevansilta-niminen kevyen liikenteen silta josta on pääsy Kupittaan rautatieasemalle.[3] If-talo on näkyvä maamerkki ja erottuu hyvin saavuttaessa Helsingintietä Turkuun.[2]

Suunnittelu ja rakennusvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ifillä oli tarve keskittää Turun toimintojaan yhteen paikkaan ja se päätyi uuden toimistorakennuksen rakennutamiseen Itäharjulle tyhjälle tontille, johon Hartela Oy ja Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy oli jo aloittanut toimistokorttelin kokonaissuunnittelun. If-talon suunnittelu aloitettiin vuoden 2004 alussa ja koska tontilla oli jo kaava, rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2004. Pääurakoinnin teki Hartela. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka teki kuuden arkkitehdin ryhmällä suunnittelun jossa pääsuunnittelijana Aaro Artto ja projektin vetäjänä Juhani Suikki. Rakennussuunnitelusta vastasi Narmplan Oy.[2]

Kaava olisi mahdollistanut päädymmäisen eli kahdeksan kerroksisen tornin korkeammaksikin, mutta paloturvallisuuden ja muiden seikkojen takia päädyttiin matalampaan. Seitsemän kerroksiset rakennettiin maksimikorkeuteen.[2]

Julkisivun tiilet ovat suomalaisia suhteellisen puhdassävyisiä ja liittyvät alueen historian tiili- ja keramiikkateollisuuteen. Alumiinisesta julkisivuelementtijärjestelmästä vastaa PPTH-Solutions Oy.[2]

Perustukset tehtiin porapaaluina tornien kohdalla ja muualla suoraan kalliolle tai teräsbetonisina tukipaaluina. Rakennuksen runko valettiin paikalla pilarilaatastona. 40-metriset porrastornit tehtiin etukäteen liukuvaluna. Aikataulu ja kustannussyistä porrashuoneet tehtiin liukuvaluna jatkuvana kolmivuorotyönä. Työntekijöitä oli rakentamassa samanaikaisesti 100–200.[2]

Rakennuksen peruskivi muurattiin 20. lokakuuta 2004[4] ja harjannostajaiset olivat 31. elokuuta 2005.[1]

Ensimmäinen torneista luovutettiin tammikuun 2006 alussa, keskimmäinen helmikuun puolivälissä ja torneista viimeinen 24. maaliskuuta 2006. Korttelialueelle jäi vielä rakennusoikeutta 32 000 kerrosneliötä ja If-talon suunnittelun lisäksi suunniteltiin koko kortteli.[2] If on talossa 15 vuoden vuokrasopimuksella.[1]

Julkisivu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen torneista kaksi on seitsemän kerroksisia ja yksi kahdeksan kerroksinen. Kaksi alimmaista kerrosta yhdistää tornit toisiinsa. Tornit, niiden porrashuoneet ja runko ovat identtiset. Tornien päälle on sijoitettu ilmanvaihdon konehuoneet. Kuudennessa kerroksessa on tornien väliset teräsrunkoiset yhdyssillat. Kaksikerroksinen kellarikerros on yhtenäinen koko tontin mittaisena.[2]

Korkein torneista, A-torni, on tiilijulkisivultaan ruskea, keskimmäinen B-torni punainen ja C-torni valkoinen. Väreillä haluttiin korostaa muuten ulkoisesti samankaltaisia rakennuksia. Julkisivussa on myös kevytrakenteisia alumiinirunkoisia ikkunaseiniä. Jokaisen tornin päädyssä on korkea teräsrakenteinen varapoistumisportaikko. Helsingintien ja Kalevanrampin puoleisilla sivuilla on melko korkea betonielementtinen vaakauritettu suojamuuri.[2]

Rakennuksen sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen huoneisto-ala on 16 459 m² josta Ifin käytössä on 13 094 m². Sisätilat ovat identtiset toisesta kerroksesta ylöspäin.[2]

Sisätiloja hallitsee harmaan sävyt, osittain Ifin brändivärit, mutta tehostevärejä käytetään seinillä siellä täällä, esimerkiksi taukotilassa on sitruunankeltainen seinä ja tummanharmaassa korkeassa sisääntuloaulassa on tiilenpunainen seinä. Aulassa on myös rakennuksen ainoa kivilattia. Neuvotteluhuoneissa lattia on öljyttyä parkettia. Aulan vieressä on henkilökunnan ravintola ja 180-paikkainen luentosali. Aulakerroksessa on myös neuvotteluhuoneita. A-tornin ylimmässä yhdeksännessä ullakkokerroksessa sijaitsee kokoustiloja, takkahuonetila ja saunaosasto josta on käynti kattoterassille. Rakennuksessa on yksi sauna.[2][5]

Työtilat ovat valoisia avokonttoreita, joissa on neuvotteluhuoneet, tauko- ja sosiaalitilat. Toimistoissa on kaksi hiljaista huonetta. Avokonttoreissa kaappien ovissa on reiät, jotka toimivat akustisena materiaalina vähentäen ääntä. Äänen vaimennuksena toimivat myös tekstiilimatto ja akustoivat sermit. Meleerattu harmaa tekstiilimatto koostuu neliön mallisista paloista, jotka voidaan helposti vaihtaa. Sisustuksessa on pyritty kestävyyteen ja ajattomuuteen, kalustus on skandinaavista. Rakennuksen sisätilojen sisutuksesta ja kalustuksesta vastasi pääosin arkkitehti Pia Sabelström.[2][5] Sisäänkäyntiaulan ja ravintolan värit valitsi arkkitehtisuunnitelijat.[2]

Talon 290 parkkipaikkaa sijaitsee kahdessa kellarikerroksessa, minkä lisäksi vuokrataan viereisen parkkitalon pysäköintipaikkoja. Vieraspaikkoja on vain yhdeksän, koska asiakaspalvelu ja pienyritysten palvelut sijaitsevat Turun keskustassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Enkvist, Liisa: If-talon tornit Turun Kupittaalla kohosivat harjakorkeuteen (talous) ts.fi. 1.9.2005. Turun Sanomat Oy. Viitattu 13.7.2014.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Saarikoski-Tammikallio, Pirkko: Vakuutusyhtiö Ifille räätälöitiin näyttävä ja asiallinen toimitalo. Projektiuutiset, 2006, 20. vsk, nro 2. RPT Docu Oy. ISSN 0786–8081. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.7.2014.
  3. Kaavakartta Turun Seudun Karttapalvelu. Turun kaupunki. Viitattu 13.7.2014.
  4. Silander, Maria: Ifin uusi toimistotalo Turun Itäharjulla sai peruskivensä (talous) ts.fi. 21.10.2004. Turun Sanomat Oy. Viitattu 13.7.2014.
  5. a b Reikäkaapit ja palamatto (Talous) ts.fi. 22.4.2006. Turun Sanomat Oy. Viitattu 13.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta If-talo Wikimedia Commonsissa
  • Tommila, Mauri: If-talo harjakorkeudessa. Teräsrakenne, 2006, 29. vsk, nro 4, s. 26–29. Teräsrakenneyhdistys ry. ISSN 0782-0941.
  • Rannikko, Tomi: Uuden työympäristön mahdollisuudet ja haasteet. Liiketalouden Rauman yksikkö, Organisaatiot ja henkilöstöjohtaminen. Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf).