Häiveperhonen
| Häiveperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Häiveperhoset Apaturinae |
| Tribus: | Apaturini |
| Suku: | Häiveperhoset Apatura |
| Laji: | iris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Apatura iris |
|
| Katso myös | |
Häiveperhonen (Apatura iris) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen, joka on yleistynyt Suomessa 1990-luvulta eteenpäin.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häiveperhonen on kookas, tumma perhonen. Etu- ja takasiipien yläpinnat ovat mustanruskeat, ja koiraalla niissä on voimakas violetinsininen metallinkiilto. Etusiiven poikki kulkee katkonainen valkoinen nauha, ja lisäksi siiven ulkosyrjässä on pari valkoista täplää. Takasiiven poikki valkoinen vyö kulkee yhtenäisenä, ja huomattavana tuntomerkkinä siiven takaosassa on oranssinpunainen, rengasmainen silmätäplä. Siipien alapinnat ovat ruskeat ja selväkuvioiset. Etusiiven alapinnalla on mustia ja valkoisia täpliä sekä kookas oranssi silmätäplä, jonka keskellä on sininen pilkku. Takasiiven alapinnalla on yhtenäinen valkoinen vyö, joka kapenee kiilamaisesti, sekä pieni oranssi silmätäplä. Siipiväli 70–92 mm.[2][3]
Häiveperhosen kanssa varsin samannäköinen ja -kokoinen laji on haapaperhonen, jonka siivissä ei kuitenkaan ole oranssia silmätäplää eikä metallista hohdetta.lähde?
-
Häiveperhonen -
△ Häiveperhonen
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häiveperhosen esiintymisalue ulottuu Länsi-Euroopasta itään Aasian lauhkean vyöhykkeen kautta Japaniin. Euroopassa laji puuttuu eteläisimmistä ja pohjoisimmista osista, muun muassa suurimmasta osasta Fennoskandiaa. Pohjois-Euroopassa se on esiintynyt säännöllisesti Etelä-Englannissa, Tanskassa ja Virossa saakka.[4]
Suomessa häiveperhosia oli 1990-luvulle saakka tavattu vain harvinaisena vaeltajana maan eteläosissa, mutta laji on sen jälkeen vakiintunut ja yleistynyt rajusti. Kesällä 2010 häiveperhonen oli ensimmäistä kertaa Suomessa yleisempi kuin haapaperhonen[5]. Toistaiseksi lajin levinneisyys painottuu Itä-Suomeen ja etelärannikolle. Lentoaika on heinä-elokuussa yhtenä sukupolvena.[6][7]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häiveperhosen elinympäristöä ovat varjoisat lehtimetsät, metsänreunat, puistot ja puutarhat. Se lentää usein korkealla puunlatvojen ympärillä. lähde? Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[8]
Häiveperhosen toukan ravintokasveja ovat pajut (Salix), kuten raita (Salix caprea), virpapaju (Salix aurita) ja tuhkapaju (Salix cinerea).[4] Kukkien sijaan perhosta houkuttavat voimakkaat hajut, kuten raadot ja mädät hedelmät.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Häiveperhonen – Apatura iris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/apatura_iris.html
- ↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/haiveperhonen
- ↑ a b Lionel G. Higgins, Norman D. Riley: Euroopan päiväperhoset. Suomentanut Olavi Sotavalta. Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
- ↑ Kimmo Saarinen: Valtakunnallinen päiväperhosseuranta 2010. Baptria, 2010, 35. vsk, nro 4, s. 106. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ Apatura iris, insects.fi [vanhentunut linkki]
- ↑ insects.fi dlc.fi
- ↑ a b Laine, Lasse J.: Suomen luonto – tunnistusopas, s. 41. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26260-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Perhoset: Häiveperhonen
- Iltalehti: Häiveperhonen (Apatura iris) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Apatura iris (englanniksi)
| ||||||||||