Häiveperhoset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Häiveperhoset
Keisariperhonen (Sasakia charonda)
Keisariperhonen (Sasakia charonda)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Häiveperhoset Apaturinae
Boisduval, 1840
Suvut[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Häiveperhoset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Häiveperhoset Commonsissa

Häiveperhoset (Apaturinae) on täpläperhosiin kuuluva päiväperhosryhmä. Sen reilu 400 lajia elävät pääasiassa trooppisessa Aasiassa, muilla mantereilla lajeja on vain muutamia. Häiveperhoset puuttuvat kokonaan Australiasta ja Uudesta Seelannista.

Häiveperhoset ovat kookkaita ja rotevatekoisia päiväperhosia ja monet lajit muistuttavat soturiperhosia (Charaxinae). Siivet ovat tyypillisesti loistavan metallinkiiltoisia, mutta muutamat lajit jäljittelevät ulkonäöllään myrkyllisiä perhoslajeja, erityisesti monarkkiperhosia (Danainae). Alaheimon lajeilla on ryhmälle tyypilliset genitaalit: koiraalla on pitkä aedeagus ja vastaavaasti naaraan saccus on pituudeltaan tyypillisesti yli puolet takaruumiin pituudesta. Häiveperhoset käyvät mielellään imemässä nesteitä eläinten ulosteista ja raadoista.[2]

Häiveperhosten toukat muistuttavat etanoita ja niiden etuosassa on kaksi selvästi erottuvaa uloketta. Toukat elävät erilaisilla lehtipuilla, etenkin jalavakasveilla (Ulmaceae), mutta myös muutamat muut kasviheimot käyvät ravinnoksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 277–281
  2. a b Kristensen (ed.) "Lepidoptera, Moths and Butterflies. Volume 1. Evolution, Systematics and Biogeography". Handbook of Zoology. de Gruyter 1998. ISBN 978-3110157048 s. 289

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]