Hyvärilä nuorisokeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Hyvärilä nuoriso- ja matkailukeskus on yksi Suomen kahdeksasta opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksista [1]. Hyvärilä sijaitsee Pielisen rannalla Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvärilä on alunperin rakennettu Korpi-Jaakon eli Jakob Stenius vanhemman raivaaman tilan pohjalle. Alueella sijaitsi 1880-luvulla vanha vaivaistalo ’Kurjala’. Päärakennus valmistui vuonna 1920 Nurmeksen maalaiskunnan kunnalliskodiksi, joka huolehti vanhusten ohella maatilasta ja mielisairaalasta. Vanhainkotiin vastaanotettiin vanhusten lisäksi muun muassa huutolaiset ja irtolaiset.

Kunnalliskoti omisti peltojen ja metsän lisäksi navetan, sikalan ja tallin. Maatilan hoitoon osallistui paitsi palkattua henkilökuntaa myös parempikuntoisia potilaita. Henkilökunta asui kunnalliskodin alueella.

Nykyisessä Pehtoorissa eleli tilanhoitaja ja ns. entinen vastaanottorakennus eli Unhola toimi työntekijöiden asuntona. B-mielisairaala sijaitsi nykyisessä Rantatuvassa.

Hyvärilän tilojen kunnostamiseen ryhdyttiin 1970-luvun lopulla, kun päätös nuorisokeskuksen perustamisesta tehtiin. Aluksi remontoitiin navetta auditoriota lukuun ottamatta kurssirakennukseksi sekä toimistorakennus. Vuonna 1980 leirintäalue siirrettiin kaupungin keskustasta Hyvärilään.

B-mielisairaalan toiminta loppui vuonna 1980 ja vanhainkodin 1986.

Nykypäivää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvärilä tarjoaa puitteet muun muassa leirikouluille, rippi- ja muille leireille, yhdistysten vuosikokouksille, seminaareille ja urheilutapahtumille.

Pehtoorin talo remontoitiin 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 1992 valmistui arkkitehti Erkki Helasvuon suunnittelema vanhan kunnaskodin päärakennuksen saneeraus hotelliksi. Liikuntahalli PielisAreena valmistui 2012. Uudisrakennuksia ovat myös muun muassa rantasauna, leirintäalueen huoltorakennukset, lomamökit- ja huoneistot.[2]

  1. Nuorisokeskukset toimintamme ytimessä snk.fi. Viitattu 27.2.2024.
  2. Hyvärilä: Historia Hyvärilä. Viitattu 26.2.2024.