Huppuparatiisikaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huppuparatiisikaija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Paratiisikaijat Psephotellus
Laji: dissimilis
Kaksiosainen nimi

Psephotellus dissimilis
(Collett, 1898)

Synonyymit

Psephotus dissimilis

Katso myös

  Huppuparatiisikaija Wikispeciesissä
  Huppuparatiisikaija Commonsissa

Huppuparatiisikaija (Psephotellus dissimilis) on australialainen kaijalaji, jota pidettiin aikaisemmin kultaparatiisikaijan alalajina.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 26 cm ja paino noin 50–60 g. Laji muistuttaa väritykseltään ja käyttäytymiseltään kultaparatiisikaijaa. Koiraan alapuolen väritys on turkoosinsininen, otsa, päälaki ja niska mustat, pyrstön alapeitinhöyhenet lohenpunaiset valkoisin reunuksin ja selkäpuoli kokonaan tummanruskea. Naaras on paljon himmeämmän värinen. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet ruskehtavan harmaat. Nuori lintu muistuttaa väritykseltään naarasta.

Huppuparatiisikaijat elävät Australian Pohjoisterritoriossa. Sen populaation koko noin 20 000 yksilöä. Robert Collett kuvaili lajin holotyypin Mary Riveriltä.[2]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huppuparatiisikaija asuttaa kuivia harvakasvuisia metsiä, tienvarsien eukalyptusmetsiköitä ja Melaleuca-lajeja kasvavia tulvametsiköitä.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huppuparatiisikaijan pesä on termiittikeossa, johon molemmat puolisot kaivavat pesäonkalon. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo noin 23 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta ja ruokkii myös poikasia yhdessä naaraan kanssa. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä ja saavat aikuispuvun sulkasadossa, joka tapahtuu noin neljä kuukautta pesästälähdön jälkeen.

Huppuparatiisikaijat syövät ruohojen siemeniä ja kasvien vihreitä osia.

  1. BirdLife International: Psephotellus dissimilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)