Hugo Broos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hugo Broos
Hugo Broos 1.jpg
Henkilötiedot
Syntymäaika 10. huhtikuuta 1952 (ikä 67)
Syntymäpaikka Humbeek, Belgia
Pelipaikka puolustaja
Pituus 180 cm
Seura
Seura
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1970–1983 Belgian lippu RSC Anderlecht 350 (1)
1983–1988 Belgian lippu Club Brugge 161 (1)
Maajoukkue
1974–1986 Flag of Belgium (civil).svg Belgia 24 (0)
Valmennusura
1988–1991 Belgian lippu RWD Molembeek
1991–1997 Belgian lippu Club Brugge
1997–2002 Belgian lippu RE Mouscron
2003–2005 Belgian lippu RSC Anderlecht
2005–2008 Belgian lippu KRC Genk
2008–2009 Kreikan lippu Panserraikos
2009–2010 Turkin lippu Trabzonspor
2010–2011 Belgian lippu Zulte Waregem
2011–2012 Arabiemiirikuntien lippu Al-Jazira Club (apuv.)
2014 Algerian lippu JS Kabylie
2014–2015 Algerian lippu NA Hussein Day
2016–2017 Flag of Cameroon.svg Kamerun
2019 Belgian lippu KV Oostende

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. Nimi-testi OK

Belgian maajoukkueen pelaajia, Hugo Broos vasemmalla.

Hugo Broos (s. 10. huhtikuuta 1952) on belgialainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Broos pelasi urallaan pitkään RSC Anderlechtissa, jonka paidassa voitti kolmen Belgian mestaruuden lisäksi UEFA Cupin ja kahdesti Cup-voittajien Cupin. Vuonna 1983 hän siirtyi Anderlechtin veriviholliseen Club Bruggeen, jossa päätti peliuransa Belgian mestarina 1988. Broos oli pelipaikaltaan keskuspuolustaja ja hän esiintyi Belgian jalkapallomaajoukkueessa 24 kertaa vuosina 1974–1986. Hän oli mukana MM-kisoissa 1986, kun Belgia sijoittui neljänneksi.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennusuransa Broos aloitti RWD Molembeekissa 1988 ja nosti seuran kauden 1989/90 päätteeksi Belgian liigaan. Seuraavana vuonna hän seurasi Georges Leekensiä Club Bruggen päävalmentajana. Broos valmensi seuraa aina vuoteen 1997 saakka. Broos voitti Bruggen kanssa Belgian mestaruuden kahdesti, 1991/92 ja 1995/96. 1997 Broos siirtyi RE Mouscroniin ja sieltä vuonna 2002 RSC Anderlechtiin. Kaudella 2003/04 Broos valmensi brysseliläisseuran mestaruuteen, mutta sai helmikuussa 2005 potkut kehnojen tulosten seurauksena.

Kesäkuussa 2005 Broosista tuli KRC Genkin päävalmentaja René Vandereyckenin siirryttyä Belgian jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Kaudella 2006/07 mestaruushopeaa liigassa voittaneen Genkin osalta kehnosti sujunut kausi 2007/08 oli lopulta Broosille kohtalokas ja hän sai helmikuussa potkut tehtävistään.

Joulukuussa 2008 Broos palasi valmennustehtäviin ja siirtyi ensi kertaa kotimaansa ulkopuolelle allekirjoitettuaan sopimuksen kreikkalaisen Panserraikosin kanssa. Broosin johdolla sarjanousija eteni Kreikan cupissa välieriin, joissa AEK Ateena oli parempi yhteismaalein 3–1. Kreikan Superliigassa menestys jäi kuitenkin vaisuksi ja seura putoaa kauden jälkeen takaisin 1.divisioonaan.

Kesällä 2009 Broos siirtyi Turkin Superliigassa pelaavan Trabzonsporin päävalmentajaksi. Hän sai potkut tehtävistään marraskuussa 2009. [1]

Lokakuun lopulla 2010 Broosista tuli SV Zulte Waregemin päävalmentaja. [2] Broos jätti tehtävänsä kauden 2010/11 jälkeen. Elokuussa 2011 hän siirtyi Franky Vercauterenin apulaisvalmentajaksi Al Jazira Clubiin. [3] Kaksikko sai potkut seurasta maaliskuussa 2012. [4]

Heinäkuussa 2014 Broos palasi valmennustehtäviin algerialaisseura JS Kabylien päävalmentajana. [5] Broos sai potkut seurasta jo syyskuussa 2014.[6] Marraskuussa 2014 ura jatkui NA Hussein Deyn päävalmentajana.[7] Potkut seurasivat tästäkin seurasta jo helmikuussa 2015.[8]

Helmikuussa 2016 Broosista tuli Kamerunin jalkapallomaajoukkueen uuso päävalmentaja.[9] Broosin johdolla Kamerun varmisti paikkansa Afrikan mestaruuskisoissa 2017 karsintalohkonsa voittajana. Lopputurnaukseen Broos valitsi kokemattoman ryhmän ja sai ennen turnausta kritiikkiä pelaajavalinnoistaan. Turnauksen alkukin oli kangerteleva, kun alkulohkossaan Kamerun voitti vain Guinea-Bissaun ja jäi tasapeliin Gabonin ja Burkina Fason kanssa. Pudotuspeleissä Kamerun raivasi tiensä aina loppuotteluun pudottamalla Senegalin rangaistuspotkuilla ja Ghanan maalein 2–0.[10] Finaalissa Kamerun kaatoi Egyptin 2–1 ja voitti Afrikan mestaruuden 15 vuoden tauon jälkeen.[11] Kamerunin karsiuduttua MM-lopputurnauksesta 2018 maan jalkapalloliitto erotti Broosin joulukuussa 2017.[12]

Maaliskuussa 2019 Broosista tuli Belgian liigan häntäpäähän juuttuneen KV Oostenden päävalmentaja.[13] Broosin pesti jäi kuitenkin lyhyeksi ja hän jätti tehtävänsä jo huhtikuussa.[14]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
René Vandereycken
Robert Waseige
Trond Sollied
Francky Dury
Belgian vuoden valmentaja
1992
1996
2004
2007
Seuraaja:
Walter Meeuws
Eric Gerets
Trond Sollied
Michel Preud'homme
  Edeltäjä:
Georges Leekens
Club Bruggen päävalmentaja
1991–1997
Seuraaja:
Eric Gerets
  Edeltäjä:
Aimé Anthuenis
RSC Anderlechtin päävalmentaja
2002–2/2005
Seuraaja:
Franky Vercauteren
  Edeltäjä:
René Vandereycken
KRC Genkin päävalmentaja
2005–2/2008
Seuraaja:
Ronny Van Geneugden
  Edeltäjä:
Giannis Papakostas
Panserraikosin päävalmentaja
12/2008–2009
Seuraaja:
Guillermo Angel Hoyos
  Edeltäjä:
Ersun Yanal
Trabzonsporin päävalmentaja
6–11/2009
Seuraaja:
Şenol Güneş
  Edeltäjä:
Bart De Roover
SV Zulte Waregemin päävalmentaja
10/2010–2011
Seuraaja:
Darije Kalezić
  Edeltäjä:
Azzedine Ait Djoudi
JS Kabylien päävalmentaja
7–9/2014
Seuraaja:
François Ciccolini
  Edeltäjä:
Volker Finke
Kamerunin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja
2/2016–12/2017
Seuraaja:
Rigobert Song
  Edeltäjä:
Gert Verheyen
KV Oostenden päävalmentaja
3–4/2019
Seuraaja:
Franky Van Der Elst