Hr. Ms. O 9

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hr.Ms. O 9
Hr. Ms. O 9
Hr. Ms. O 9
Aluksen vaiheet
Rakentaja Koninklijke Maatschappij De Schelde, Vlissingen
Kölinlasku 1. joulukuuta 1923 tai 23. syyskuuta 1922
Laskettu vesille 7. huhtikuuta 1925
Palveluskäyttöön 18. tammikuuta 1926
Poistui palveluskäytöstä syyskuu 1945
Loppuvaihe myyty romutettavaksi lokakuussa 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 526 t (pinnalla)
656 t (sukellus)
Pituus 54,66 m
Leveys 5,7 m
Syväys 3,53 m
Koneteho 2 × dieselmoottoria 450 bhp
2 × sähkömoottori 250 bhp
Nopeus 12 solmua (pinnalla)
8 solmua (sukellus)
Miehistöä 29
Aseistus
Aseistus 2 × 533 mm torpedoputki
3 × 17,7" torpedoputkea

Hr. Ms. O 5 oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston vuonna 1926 palvelukseenotettu O 9 -luokan sukellusvene.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: O 9 -luokka

Alus tilattiin 30. elokuuta 1921 Koninklijke Maatschappij De Scheldeltä Vlissingenistä ja sen köli laskettiin 1. joulukuuta 1923 tai jo 23. syyskuuta 1922. Alus laskettiin vesille 7. huhtikuuta 1925 ja se otettiin palvelukseen 18. tammikuuta 1926.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaiden kuningasperhe vieraili aluksella ja osallistui purjehdukseen 10. maaliskuuta 1926. Alus lähti 21. kesäkuuta Den Helderistä Hr. Ms. Maarten Harpetzsoon Trompin, Hr. Ms. Jacob van Heemskerckin, Hr. Ms. Z 7:n ja Hr. Ms. Z 8:n kanssa koulutuspurjehdukselle Itämerelle. Osasto vieraili Kielissä, Göteborgissa ja Trondheimissä ennen paluutaan Den Helderiin 30. heinäkuuta[1]

Alus lähti 8. heinäkuuta 1929 koulutuspurjehdukselle Itämerelle Hr. Ms. O 10:n, Jacob van Heemskerckin, Hr. Ms. Z 5:n ja Hr. Ms. Z 6:n kanssa. Osasto ja Hr. Ms. Witte de With vierailivat 30. heinäkuuta Antwerpenissä Belgiassa ennen paluutaan kotisatamaan 8. elokuuta. Alus oli vastaavan osaston kanssa Itämerellä koulutuspurjehduksella 1. heinäkuuta - 7. elokuuta 1931 ja 4. toukokuuta - 20. kesäkuuta 1936.[1]

Alankomaiden asevoimat astettiin liikekannalle 29. elokuuta 1939, jolloin O 9 -luokan alukset muodostivat rannikkodivisioonan ollen rannikkopuolustuksen hyökkäyksellinen osa. Alus oli lähistöllä Hr. Ms. O 10:n kanssa, kun [[[Hr. Ms. O 11]] upposi kolaroituaan hinaaja BV 3:n kanssa 6. maaliskuuta 1940.[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus lähti 9. toukokuuta Den Helderistä O 10:n kanssa partioalueelleen Egmondin ja Bergen aan Zeen välille. Alus sai seuraavana aamuna tiedon sodan syttymisestä Saksan hyökättyä Alankomaihin. Yöllä 11. toukokuuta alus sai käskyn palata tukikohtaan, ja se saapui satamaan 12. toukokuuta.[1]

Satamassa olleet alukset joutuivat ilmahyökkäykseen. Alus siirtyi vielä samana päivänä O 10:n ja hinaaja Witte Zeen kanssa Portsmouthiin, jonne ne saapuivat 15. toukokuuta.[1]

Toukokuun loppupuolella alus siirtyi Gosportiin. Matkan aikana se joutui muutaman kerran sukeltamaan ilmahyökkäysten vuoksi. Gosportissa amiraali Fustner ja kuningatar Wilhelmina kävivät tapaamassa alankomaalaisia. Alus varustettiin hydrophoneilla ja viestivälinein.[1]

Dunkerquen ja Bordeauxin evakuointien aikana alus partioi 29. toukokuuta - 1. kesäkuuta Kanaalin alueella. Alus joutui palaamaan satamaan akustoissa havaitun ongelman vuoksi. Alus siirtyi kesäkuussa Portlandiin.[1]

Alus siirtyi 9. heinäkuuta Alankomaiden laivaston sukellusveneiden mukana Portlandista Rothesayhin. Alus oli elokuusta 1940 maaliskuuhun 1944 ASDIC koulutusten maalialuksena ja se oli liitettynä Rothesayhin sijoitettuun 7. sukellusvenelaivueeseen. Alus ei kyennyt lataamaan akkujaan lyhyiden kesäöiden aikana eikä se siten soveltunut partiointiin.[1]

Alus lähti 23. maaliskuuta 1941 puoliltaöin Loch Foylestä Falmouthiin, jonne se saapui 25. maaliskuuta. Matkalla alusta saattoivat HMS Richmond, HMS Sceldon ja Hr. Ms. IJmuiden kukin osan matkaa. Vuorokautta myöhemmin alus jatkoi matkaansa Dartmouthiin, jonne sen saattoi HMS White Bear. Alus jatkoi Dartmouthista 29. maaliskuuta partiomatkalle Biskajanlahdelle, jonne se saapui 3. huhtikuuta.[1]

Alus kuului rautaringiksi nimettyyn Brestin satamaa valvovaan osastoon, jonka tehtävänä oli estää Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Gneisenaun ja Scharnhorstin sekä raskas risteilijä Prince Eugenin satamasta lähtö. O 9 joutui palaamaan satamaan tislatunveden vähyyden vuoksi ja se saapui Falmouthiin 9. huhtikuuta.[1]

Seuraavana päivänä alus jatkoi matkaansa Devonportiin, josta se jatkoi seuraavana päivänä Vapaan Ranskan laivaston La Moqususen saattamana yhdessä O 10:n ja HMS H33:n kanssa. Alus erkani muista 13. huhtikuuta aloittaen matkan Holuheadiin Walesiin.[1]

Oltuaan huollettavana ja koulutettavana Holyheadissa alus palasi 23. toukokuuta Rothesayhin. Alus oli 20. joulukuuta harjoittelemassa Irlanninmerellä, kun se vastaanotti radioviestin palaamisesta Rothesayhin.[1]

Alus lähti 23. joulukuuta Rothesaystä saattajanaan FS Capricieuse. Seuraavana päivänä alus palasi satamaan voimansiirrossa havaitun ongelman vuoksi ja se saapui Milford Haveniin 25. joulukuuta. Vika saatiin korjattua 31. joulukuuta. Alus lähti 2. tammikuuta 1942 O 10:n, Z 5:n ja HMS Otwayn kanssa Rothesayhin, jonne osasto saapui seuraavana päivänä.[1]

Maaliskuusta kesäkuuhun 1944 alus oli Londonderryssä ASDIC koulutuksen maalilaivana. Kesäkuusta lokakuuhun alus oli Campbeltownissa samassa tehtävässä. Alus oli 2.-27. lokakuuta Dundeessa telakalla.[1]

Alus osallistui 27. lokakuuta - 16. marraskuuta ASDIC harjoitukseen Dundeen edustalla Tayn suistossa ja sen henkilöstö oli samalla koulutettavana. Aluksen siiveke vaurioitui 16. marraskuuta, jolloin sen osalta harjoitus keskeytyi. Alus poistettiin 1. joulukuuta iän ja vaurioiden laajuuden vuoksi palveluksesta.[1]

Alus saapui 8. toukokuuta 1945 Rotterdamiin ja se poistettiin alusluettelosta syyskuussa. Alus myytiin lokakuussa 1946 romutettavaksi Hendrik Ido Ambachtille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]