Hopeauikku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hopeauikku
Hopeauikku Laguna Lagunillas, Puno, Peru.
Hopeauikku Laguna Lagunillas, Puno, Peru.
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Uikkulinnut Podicipediformes
Heimo: Uikut Podicipedidae
Suku: Silkkiuikut Podiceps
Laji: occipitalis
Kaksiosainen nimi
Podiceps occipitalis
Garnot, 1826[2]
Alalajit
  • Podiceps occipitalis juninensis von Berlepsch & Stolzmann, 1894
  • Podiceps occipitalis occipitalis Garnot, 1826
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hopeauikku Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hopeauikku Commonsissa

Hopeauikku (Podiceps occipitalis) on uikkulintuihin kuuluva lintulaji. Sen levinneisyysaluetta ovat Etelä-Amerikassa Argentiina, Bolivia, Chile, Falklandinsaaret ja Paraguay. Sitä esiintyy hyvin laajalla alueella, mutta yleisesti ottaen sen populaation suuruus on pienenemässä.[1]

Se on muuttolintu, ja talvella se siirtyy levinneisyysalueen pohjoisosiin[3]. Sitä ei yleensä esiinny metsissä vaan makeavetisissä järvissä, toisinaan myös suolajärvissä. Se pesii Argentiinassa ja Chilessä.[4]

Alalajia P. o. juninensis tavataan Kolumbiasta Luoteis-Argentiinaan ja Pohjois-Chileen, alalajia P. o. occipitalis Keski- ja Etelä-Chilessä, Argentiinassa ja Falklandsaarilla.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeauikku on 28 senttimetriä pitkä. Sen kaksi alalajia eroavat toisistaan pään ja naamahöyhenten värityksen suhteen. Eteläisellä muodolla on musta päälaki, ja sen pään sivut ovat harmaat. Kaula, rinta ja vatsa ovat valkoiset, selkä on tummanharmaa ja sivut ja kupeet ovat mustat. Nokka ja koivet ovat mustat, silmät punaiset. Se on samannäköinen kuin juninjärvenuikku (Podiceps taczanowskii).[5][6]

Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeauikku esiintyy pienissä ryhmissä. Se syö vedestä selkärangattomia, joita se saalistaa sukeltamalla.[6] Sen ravintoon kuuluvat vesiperhoset, vedessä elävät kovakuoriaiset, surviaissääsket ja pikkumalluaiset.[3]

Lintu pesii yhteiskunnissa makeavetisissä järvissä. Pesä koostuu usein kelluvista kasvimatoista.[6] Pesintää on havaittu Kolumbiassa helmikuussa ja Perussa syyskuusta maaliskuuhun, mutta yleisimmin muninta tapahtuu marras-tammikuussa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Podiceps occipitalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2016. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Podiceps occipitalis (TSN 174494) Viitattu 29.12.2016. (englanniksi)
  3. a b c Llimona, F., del Hoyo, J., Jutglar, F., Garcia, E. F. J., Kirwan, G. M.: Silvery Grebe (Podiceps occipitalis) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 29.12.2016. (englanniksi)
  4. Birdlife.org viitattu 29.12.2016 (englanniksi)
  5. Blanquillo: Podiceps occipitalis occipitalis Aves de Chile. Viitattu 29.12.2016. (espanjaksi)
  6. a b c Podiceps occipitalis Neotropical Birds Online. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 29.12.2016. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.