Hopealohi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hopealohi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Tyynenmerenlohet Oncorhynchus
Laji: kisutch
Kaksiosainen nimi

Oncorhynchus kisutch
(Walbaum, 1792)

Katso myös

  Hopealohi Wikispeciesissä
  Hopealohi Commonsissa

Hopealohi (Oncorhynchus kisutch) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meressä eläessään hopealohella on tummansininen selkä ja hopeaväriset kyljet. Kutuvaiheessa alaleuka ja hampaat koukkuuntuvat. Kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi, pää sinertävän vihreäksi, vatsa tummuu ja selkään ilmestyy tummia täpliä. Lisääntymiskykyisten hopealohien vatsat sävyttyvät vaalean- tai ruusunpunaisiksi ja koiraiden selät saartavat hieman kaartua. Kutuvalmiiden aikuisten väritys on kirkkaanpunainen ja selkä tumma. Naaraat saattavat olla koiraita tummempia. Sekä naaraiden että koiraiden yläleuka koukkuuntuu. Aikuinen hopealohi on keskimäärin 71 cm pitkä ja painaa 5 kiloa, suurimmillaan 16 kiloa.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kutuasuinen koiras

Mätimunat kuoriutuvat kutupesässä talvella tai alkukeväällä 6–7 viikkoa kudun jälkeen. Kuoriutuneet poikaset jäävät lähes liikkumattomina kutupesään 1–2 viikoksi, jona aikana ne saavat ravintonsa ruskuaispussista. Nuori hopealohi viettää 1–2 vuotta kotipurossaan ennen kehittymistään smoltiksi. Smoltit ovat tyypillisesti 10–15 cm:n pituisia ja hopeasuomuisia. Ne vaeltavat mereen maaliskuun loppupuolen ja heinäkuun välisenä aikana. Hopealohi elää meressä 1–3 vuotta, jonka jälkeen se palaa makeaan veteen kutemaan. Arvostetut jack-koiraat palaavat kutemaan kaksivuotiaina. Kutevilla koirailla on voimakkaasti koukkuuntunut nokka ja suuret hampaat.

Hopealohta esiintyy luontaisesti Tyynenmeren pohjoisosissa Hokkaidossa, Venäjän Tyynenmeren rannikolla, Beringinmerellä sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla Alaskasta Kalifornian Montereynlahteen. Hopealohta on istutettu Pohjois-Amerikassa Suuriin järviin sekä useisiin muihin järviin Yhdysvalloissa.

Neuvostoliitossa hopealohta istutettiin 1970-luvulla muun muassa Itämereen, ja sitä saatiin usein myös Suomesta, joitakin vielä 1980-luvulla. Laji ei kuitenkaan vakiintunut. Hopealohen kotiutusistutukset ovat olleet tuloksellisia vain Ranskan pohjoisrannikolla ja Chilessä.[1]

Kalataloudellinen arvo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopealohen osuus on lukumääräisesti keskimäärin 3,5 % Alaskan vuotuisesta lohisaaliista ja painonsa puolesta 5,9 %. Lohta kalastetaan troolaamalla sekä verkoilla.

Hopealohi on merkittävä virkistyskalastuskohde sekä meressä että makeassa vedessä. Lohta kalastetaan heinäkuusta joulukuuhun. Hopealohi tapaa parveentua meressä matalaan veteen ja lähelle rantoja, jolloin se on vapaa-ajan kalastajien tavoitettavissa rannalta tai veneestä.

Merestä pyydystettyä hopealohta arvostetaan ruokakalana. Liha on rasvaista ja jää jälkeen ainoastaan keväiselle kuningaslohelle ja punalohelle. Hopealohi on ollut merkittävä saaliskala alkuperäiskansoille ympäri pohjoisen Tyynenmeren, ja se on usean heimon tunnuseläin. Se on myös Japanin Chiban prefektuurin kansalliseläin.

  1. Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]