Hisorvuoret
Hisorvuoret (tadžikiksi қаторкӯҳи Ҳисор, qatorkūhi Hisor, uzb. Hisor tizmasi,[1] ven. Гисса́рский хребе́т, Gissarski hrebet[2]) on Pamir–Alaivuoristoon kuuluva vuorijono Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa. Se erottaa toisistaan Zarafšonin, Qashqadaryon ja Amudarjan vesistöalueet.[1]
Vuorijonon pituus on 200 kilometriä ja keskikorkeus 3 000 metriä[1]. Sen korkein kohta lienee nykytiedon valossa Uzbekistanissa sijaitseva Alpomish (4 668 metriä)[3]. Lounaassa Hisorvuoret muuttuvat useiksi mataliksi vuorijonoiksi[4]. Hisorvuoret ja niihin liittyvät Zarafšon-, Turkestan- ja Alaivuoret muodostavat Hisor–Alaivuoriston,[2] joka on yksi Pamir–Alain osista[5].
Vuoret koostuvat etupäässä kiteisistä kivilajeista, liuskeesta, hiekkakivestä ja paikoin graniitista[2]. Niiden huipuilla on lukuisia jäätiköitä. Pohjoisrinne on jyrkkä ja karu, loivilla etelärinteillä on ylänköjä ja hedelmällisiä laaksoja. Keskiosassa sijaitsee kaunis Iskandarkūljärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat antimoni, volframi, elohopea, tina ja fluoriitti.[1]
Vuotuinen sademäärä on lounaisrinteillä 600–1 200 ja koillisrinteillä 300–400 millimetriä. Rinteillä on ruoho- ja heinäaroa ja ylempänä katajametsiä ja alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat siperianvuohi, argaali, karhu, kettu, näätä, mäyrä ja lumileopardi. Uzbekistanin puolella sijaitsee Hisorin luonnonpuisto[1] ja Tadžikistanissa Širkentin luonnonpuisto[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 11-zhild, s. 362. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-103-5.
- ↑ a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 6, s. 563–565. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1971.
- ↑ Alpomish, Uzbekistan Highpoint Country Highpoints. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Tadžikskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, s. 14. Dušanbe: Tadžikskaja sovetskaja entsiklopedija, 1974.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 19, s. 129. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1975.
- ↑ Prirodnyi park Širkent Tsentr innovatsionnoi biologii i meditsiny Natsionalnoi akademii nauk Tadžikistana. Viitattu 25.6.2024.