Hirvikärpäsihottuma
Hirvikärpäsihottuma on hankala, voimakkaasti kutiava allerginen ihottuma, jonka aikaansaa hirvikärpäsen toistuva purema. Hirvikärpäsellä ei kuitenkaan ole purevia leukaosia vaan imukärsä, jonka se työntää ihon läpi verta imeäkseen, samaan tapaan kuin vaikkapa hyttynen.[1]
Ihottuma ilmaantuu hirvikärpäsen puremakohtaan. Ihminen ei ole varsinainen hirvikärpäsen isäntäeläin, mutta tämä hirvieläimillä loisiva hyönteinen – paitsi että sitä pidetään yleisesti inhottavana – voi ottaa myös ihmisen verta. Puremakohtaan erittyy allergeenia, jolle metsässä liikkuva ihminen voi altistua niin sanotun viivästyneen yliherkkyyden mekanismilla ja muun muassa immunoglobuliini E -vasta-aineiden välityksellä.
Vaikka esimerkiksi Sveitsissä on todettu hirvikärpäsen voivan kantaa Bartonella-suvun bakteereita, ei toistaiseksi pidetä todennäköisenä, että hyönteinen levittäisi bakteeri-ihottumaa, vaan herkistyminen kohdistunee itse kärpäsen syljessä olevaan proteiiniin.
Hirvikärpäsihottuman kehittyminen kestää vähintään vuoden. Ensin herkistyneelle henkilölle ilmaantuu puremakohtan punainen jopa kuukauden verran kutiava näppy. Sen jälkeen näppy voi muuttua valkeaksi ja säilyä huomattavan kauan. Histologisen koepalan eosinofiiliset valkosolut antavat viitteen puremareaktiosta, mutta joukossa voi tavata myös atyyppisiä eli epämääräisen kaltaisia valkosoluja, jotka voivat virheellisesti viitata jopa pahanlaatuiseen lymfoomaan.
Hirvikärpänen ei muni isäntäeläimeen, vaan muna kuoriutuu ja toukka kehittyy koteloksi asti hirvikärpäsnaaraan sisällä. Valmis kotelo putoaa synnytyksen jälkeen isännän turkista maahan, jossa kotelo talvehtii ja kehittyy.[1] Jos kaikesta huolimatta epäilet, että hirvikärpänen on muninut, ota yhteys lääkäriin.
Ihottumaa voi hoitaa jo ennalta ehkäisevästi antihistamiinivalmisteilla sekä paikallisesti vahvoilla kortisonivoiteilla. Joskus annetaan kortisonia jopa suun kautta. Hirvikärpäsen puremia voi estää myös kattavalla, mieluummin vaalealla vaatetuksella ja tarvittaessa pysymällä pois metsästä hirvien läheisyydestä syyskesällä ennen pakkasia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Duodecim 14/2008, s. 1607
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hirvikärpänen ja ihminen. Oulun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)