Herodikos Selymbrialainen
| Herodikos Selymbrialainen | |
|---|---|
| Ἡρóδιĸος ὁ Σηλυμβριανός | |
 Herodikos. Giuseppe Emanuele Ortolanin kuvitelma vuodelta 1819. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Megara |
| Kuollut | 400-luku eaa.? |
| Ammatti | lääkäri |
Herodikos Selymbrialainen (m.kreik. Ἡρóδιĸος ὁ Σηλυμβριανός, Hērodikos ho Sēlymbrianos, lat. Herodicus Selymbrianus; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka tunnetaan Hippokrateen opettajana.[1][2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herodikos oli kotoisin Selymbriasta tai Platonin mukaan alun perin Megarasta, jonka siirtokunta Selymbria oli. Hän toimi paitsi lääkärinä myös voimistelun opettajana (paidotribēs) ja sofistina. Herodikos mainitaan Ikkos Taraslaisen ohella ensimmäisenä, joka käytti liikuntaa sairauksien hoitoon ja terveyden säilymisen edesauttamiseen. Hänen sanotaan tutkineen liikuntaa lääketieteelliseltä kannalta, koska oli hyötynyt siitä itse.[1][3]
Eräästä kohdasta Platonin Faidroksessa on usein oletettu, että Herodikos olisi määrännyt potilaansa kävelemään Ateenasta Megaraan ja palaamaan heti päästyään Megaran muureille. Kaupunkien välinen etäisyys, noin 40 kilometriä, tekee tämän kuitenkin jos ei mahdottomaksi niin ainakin kyseenalaiseksi, eivätkä Platonin sanat välttämättä vaadi sitä, että hän olisi todella antanut tällaisen ohjeen.[1][4]
Erään Hippokrateen Epidemioiden kuudennessa kirjassa olevan kohdan on katsottu vahvistavan Platonin sanat, ja syyttävän Herodikosta potilaidensa tappamisesta kävelyttämällä näitä liikaa. Kyseisen tekstikohdan lukutapa on kuitenkin epävarma, ja Émile Littré katsoo, että siinä mainittu nimi olisikin Prodikos, ei Herodikos.[5] Asian monimutkaisuutta lisää se, että Galenos luki Hippokrateen teoksesta nimen ”Prodikos”, mutta katsoo tämän viittaavan silti samaan henkilöön, josta Platon puhuu, vaikka Platonilla lukee selvästi ”Herodikos”.[1][6]
Herodikoksen mainitsevat myös monet muut antiikin kirjailijat, kuten Aristoteles,[7] Plutarkhos[8] ja Caelius Aurelianus,[9] sekä Eustathios Thessalonikelainen.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Smith, William: ”Herodicus (3)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Soranos Efesoslainen: Hippokrateen elämä; Johannes Tzetzes: Khiliades vii. Hist. 155, teoksessa Fabric. Bibl. Graec. vol. xii, s. 681, ed. vet.; Suda, Ἱπποκράτης.
- ↑ Platon: Protagoras 316d–e, Valtio 406a–b; Lukianos: Miten historiaa on kirjoitettava 35.
- ↑ Platon: Faidros 227d.
- ↑ Hippokrates: Epidemiat (De morbis popularibus) 6.3, vol. iii, s. 599; Littré, Émile: Oeuvres d'Hippocr. vol. i, s. 51.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen Epidemioiden kuudenteen kirjaan (In Hippocratis Epidemiarum librum VI) 3.31, vol. xvii. pt. ii, s. 99.
- ↑ Aristoteles: Retoriikka 1.5.10.
- ↑ Plutarkhos: Niistä, joita jumaluus rankaisee myöhemmin (De sera numinis vindicta) 100.9.
- ↑ Caelius Aurelianus: Akuuteista ja kroonisista sairauksista (De morbis acutis et chronicis) 5.1.
- ↑ Eustathios Thessalonikelainen: Kommentaari Iliaaseen (Ad Iliad) i, s. 763, 16
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herodikos Selymbrialainen Wikimedia Commonsissa
