Herman Kellgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abraham Herman August Kellgren (21. tammikuuta 1822 Kuopio25. syyskuuta 1856 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, runoilija ja Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professori.

Kellgrenin vanhemmat olivat apteekkari Johan August Kellgren ja hänen ensimmäinen vaimonsa Maria Magdalena Nylander. Hän kävi Helsingin yksityislyseota ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1838. Kellgren valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1850.

Kellgren toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina 1844–1851, yliopiston sanskritin kielen ja kirjallisuuden dosenttina 1849–1854 ja itämaisen kirjallisuuden professorina vuodesta 1854. Kellgren oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä 1845–1846 ja rahastonhoitajana 1849–1851. Kellgren oli myös Suomen Aleksanterin yliopiston (so. Helsingin yliopisto) Savo-karjalaisen osakunnan kuraattori ja suomalaisuusaatteen innoittaja. Kun Johan Snellman aloitti 1840-luvun alussa Kuopiosta käsin julkaista Saima-lehteä, oli tällä kauaskantoisia vaikutuksia. Lehti oli suunnattu Suomen ruotsinkieliselle sivistyneistölle, mutta sitä luettiin myös opiskelijoiden keskuudessa. Nuoret opiskelijat omaksuivat täysin Saima-lehdessä julistetun Snellmanin laatiman kansallispoliittisen ohjelman ja Kellgren puheessaan v. 1846 harmitellessaan aluksi sitä, että Suomessa sivistys (viitaten ruotsinkieliseen väestön osaan) ja ns. kansanvoima (suomenkielinen enemistö) olivat erillään kiteytti vallitsevan mielialan osuvasti: ”Sivistyneet on kansallistettava, kansa on sivistettävä, siinä kaikki.”[1]

Herman Kellgren oli naimisissa vuodesta 1849 lähtien professori Johan Jakob Tengströmin tyttären Anna Sofia Tengströmin kanssa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Das Finnische Volk und der Ural-Altaische Völkerstam. Leipzig: Brockhaus und Avenarius 1846.
  • Fosterländskt album I-III, utgifvet af H. Kellgren, R. Tengström, K. Tigerstedt. A. C. Öhman, Helsingfors 1845–1847
  • Die Grundzüge der finnischen Sprache mit Rücksicht auf den ural-altaischen Sprachstamm. F. Schneider, Berlin 1847
  • Mythus de ovo mundano Indorumque de eodem notio, väitöskirja. 1849
  • De cosmogonia Graecorum ex Aegypto profecta, väitöskirja. 1850
  • Om affix-pronomen i Arabiskan, Persiskan och Turkiskan samt Ibn-Mâliks Allâmija med textkritik och anmärkningar, väitöskirja. 1854

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Kansan Historia IV, s. 221 (kirj. Mikko Juva), Keuruu v. 1966
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: