Helinä Svensson-Timari
| Helinä Svensson-Timari | |
|---|---|
 Helinä Svensson-Timari 1930-luvun alussa |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Olga Helinä Svensson-Timari |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1889 Jokioinen, Suomi |
| Kuollut | 3. toukokuuta 1958 |
| Ammatti | näyttelijä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Olga Helinä Svensson-Timari (4. maaliskuuta 1889 Jokioinen – 3. toukokuuta 1958) oli suomalainen lausuja ja näyttelijä.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ” | Lausuja on runouden kauppamatkustaja. | ” |
– Helinä Svensson-Timari[2] | ||
Helinä Svensson-Timarin vanhemmat olivat Samuli Tiensuu ja Ulrika Syrjänen. Hän kävi Forssan yhteiskoulua, josta jatkoi Helsingin Suomalaiseen jatko-opistoon ja edelleen Suomen Kansallisteatterin oppilaskouluun, josta hän valmistui 1912. Ennen vuotta 1918 Svensson-Timari oli mukana useilla Aarne Orjatsalon teatterikiertueilla. Sen jälkeen hän teki lukuisia omia kiertueita. Svensson-Timarin pääasiallinen elämäntyö oli esiintyminen lausuntataiteilijana ja lausunnan opettaminen. Ensimmäisen lausuntailtansa hän piti 1913 Turussa, ja 1914 seurasi esiintyminen Helsingissä. Svensson-Timari oli ensimmäisiä julkisten lausuntailtojen pitäjiä Suomessa, hänen alkuaikojen ohjelmistoonsa kuuluivat muun muassa Maria Jotunin novellit ja L. Onervan runot. Hän toimitti vuonna 1929 Lausunta-ohjelmistoa -kirjan, johon on koottu useiden suomalaisten runoilijoiden kirjoittamia tai suomentamia runoja. Hänen oppilaitaan oli muun muassa Ella Eronen. Svensson-Timarin tulkinnoista ikimuistoisimpiin lukeutuu hänen lausumansa Katri Valan Kukkiva maa. Svensson-Timarin lausuntailtojen ohjelmistoon kuului muun muassa Raamattua, Dmitri Mereshkovskin historiallisia näkyjä, Lafcadio Hearnin japanilaisia novelleja, Rudyard Kiplingin balladeja ja Edgar Lee Mastersin hautakirjoituksia sekä Eino Leinon, Larin-Kyöstin, Edith Södergranin, Uuno Kailaan ja Katri Valan runoja.[3] Vuonna 1953 hän sai Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkintona 200 000 markkaa.[4][1]
Puhenäytelmän saralla Helinä Svensson-Timarin töitä olivat muun muassa Antigonen ja Singoallan nimiosat, Daniel Hjortin Katri sekä Elinan surman Kirsti. Edelleen hänen roolisuorituksiaan olivat Loppiaisaaton Viola ja Tituksen Berenike. Svensson-Timari näytteli kahdessa mykkä- ja kolmessa äänielokuvassa. Esimerkiksi elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies hän näytteli päähenkilön vaimoa Neilikkaa.
Jokioisten Pellilässä Tiensuun torpan paikalla paljastettiin Svensson-Timarin muistomerkki 3. toukokuuta 1998.
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salainen perintömääräys (1914, nimellä Helinä Svensson)
- Rikosten runtelema (1915, nimellä Helinä Svensson)
- Helsingin kuuluisin liikemies (1934)
- Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944)
- Tanssi yli hautojen (1950)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri, 1930.
- Suomenlausujainliitto (Arkistoitu – Internet Archive).
- Helinä Svensson-Timari Elonetissä.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Helinä Svensson-Timari 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 04.03.1939, nro 61, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ http://www.suomenlausujainliitto.fi/historia.html
- ↑ http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=00717&a=6056
- ↑ Kulttuurirahasto (Arkistoitu – Internet Archive)
|
