Heikki Suolahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heikki Suolahti

Heikki Theodor Suolahti (2. helmikuuta 1920 Helsinki27. joulukuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen varhaiskypsä säveltäjä, jota pidetään yhtenä Suomen musiikinhistorian suurista lahjakkuuksista.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolahden vanhemmat olivat lääkintäkenraalimajuri ja poliitikko Eino Suolahti ja Anna Forssell. Hänen vanhempi veljensä oli historiantutkija ja kulttuurivaikuttaja Eino E. Suolahti. Suolahti kuoli vain 16-vuotiaana, ennen kuin yhtäkään hänen teoksistaan oli esitetty julkisesti. Hän kävi Helsingin suomalaista yhteiskoulua vuoteen 1936 saakka, ylioppilaskokelaaksi, ja opiskeli pianon- ja urkujensoittoa ja musiikin teoriaa Arvo Laitisen johdolla Helsingin konservatoriossa 1929–1936.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suolahdelta jäi kuollessaan kesken ooppera Pärttylin yö sekä muutamia muita teoksia, kuten toinen sinfonia. Säveltäjän tiedetään ihannoineen Richard Wagneria, ja hänen tarkoituksenaan olikin kesän 1937 aikana päästä Bayreuthin oopperajuhlille. Tavoitteen esti hänen ennenaikainen kuolemansa joulukuussa 1936. Parhaiten Suolahden musiikista muistetaan vuonna 1935 sävelletty Sinfonia piccola h-molli, joka on sävelletty raikkaaseen täysromanttiseen tyyliin. Se esitettiin ensi kerran helmikuussa 1938 Tauno Hannikaisen johtamassa muistomatineassa. Teos painettiin 1959 Yhdysvalloissa, jossa se tunnetaan hyvin eri nuoriso-orkestereiden repertuaarissa. Suolahden sinfonian kuultuaan Jean Sibelius kirjoitti nuorena kuolleen säveltäjän äidille 12.3.1938 kirjeen, jossa hän kiitti teosta:

"Poikanne sinfonia ei mene minun mielestäni. Teos teki minuun syvän vaikutuksen, siinä kun on sekä luontoa että sydäntä. Varmaa on, että Suomi Heikki Suolahdessa menetti suurimpia musikaalisia kykyjään."[1]

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katkelmia oopperasta Pärttylin yö, 1932-1933
  • I osa pianokonsertosta, katkelmia sinfonisista runoelmista Hades, Kullervo ja Sydän ja kuolema, 1932-1935
  • Baletti Uponnut kaupunki, keskeneräinen, 1934-1935
  • Viulukonsertto, 1934
  • Sinfonia piccola h-molli, 1935
  • Birger Jarlin linna mezzosopraanolle ja orkesterille, 1935
  • Sonatine C-duuri pianolle, 1935
  • Fantasia pianolle ja vilulle, 1935
  • Agnus Dei mezzosopraanolle ja orkesterille, 1936
  • Yksinlauluja kuten Kesäyössä, Hyökyaalto ja Unten kalastaja, 1936

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Laitinen, Arvo: ”Heikki Suolahti”, Suomen säveltäjiä, s. 732-739. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]