Hazarat

Hazarat
Faiz Mohammad Katib Hazara Karim Khalili Sarwar Danish Habiba Sarabi Rohullah Nikpai Sima Samar Qurban Ali Oruzgani Azra Jafari Abdul Haq Shafaq Moshtagh Yaghoubi
Merkittävät asuinalueet  Afganistan  Pakistan  Iran
Kielet	persia (hazara, dari)
Uskonnot	kaksitoistašiialaisuus, sunnalaisuus, ismailismi
Infobox OK

Hazarat (pers. ‏هزاره‎, Hazāra; haz. ‏آزره‎) on hazaragia ja dari-persiaa äidinkielenään puhuva etninen ryhmä alun perin Keski-Afganistanin Hazaradžatista.

Hazarat ovat Afganistanin kolmanneksi suurin väestöryhmä, ja heitä on noin kymmenesosa koko Afganistanin väestöstä.

Asuinalue ja lukumäärä

Afganistanin etniset ryhmät kartalla, hazarat vihreällä.

Hazarojen perinteisestä asuinalueesta käytetään nimitystä Hazaradžat. Afganistanin sisäministeriö ja maatalousministeriö julkaisevat molemmat tilastoja maan etnisestä koostumuksesta, mutta tiedot ovat usein ristiriidassa toistensa kanssa ja niitä on myös vääristelty valtaväestön pataanien hyväksi vähemmistöjen kustannuksella. Neuvostoliittolaiset lähteet vuodelta 1964 arvioivat hazarojen muodostavan 8,6 % maan väestöstä ja L. Dupree arvioi määrän olevan vuonna 1973 6,2 %. Nykyisin he muodostavat noin kymmenesosan maan väestöstä. Hazaroja asuu myös Pakistanissa ja Iranissa, jonne he ovat päätyneet pääosin pakolaisina. Pakistanissa hazaroja asuu etenkin Quettassa Mari Abadin ja Hazara Townin alueilla.

Historia

Nykyisten hazarojen uskotaan olevan tulos mongoliyläluokan sekoittuessa paikallisiin tadžikeihin. Nimenä hazara juontuu persiankielisestä tuhatta tarkoittavasta sanasta, joka puolestaan viittaa mongoliarmeijan joukko-osastoon. Historiallisissa lähteissä termiä käytetään hazaroista ensimmäistä kertaa Baburin (1483–1530) ja Abu’l Fazl ibn Mubarakin (1551–1602) teoksissa, joissa heitä kuvaillaan joko paimentolaisiksi (aimaq) tai heimoksi (aimag), jotka hallitsivat alueita nykyisessä Afganistanissa. Vaikka he olivat jo tässä vaiheessa alkaneet sekoittua paikalliseen väestöön, osa heistä puhui vielä tuolloin mongolin kieltä. Abu’l Faz mainitsee osan alkaneen siirtyä paimentolaisuudesta aloilleen. 1600-luvulla hazarat liittoutuivat Safavidien Persian kanssa ja kääntyivät samalla kaksitoistašiialaisuuteen, joka erotti heitä alueen muista kansoista.

Kabulia pääkaupunkinaan pitäneet pataanit valloittivat lopulta Afganistanin ja vuosina 1888–90, 1892 ja 1893 hazarat kapinoivat pataaneja vastaan. Afgaanihallitsija 'Abd al-Rahman Khan kukisti kapinat ja vastasi niihin hazarojen sorrolla. Šiialaiset hazarat leimattiin vääräuskoisiksi ja heidän perinteisille asuinalueilleen siirrettiin pataaneja. Tuhannet hazarat pakenivat Persiaan ja brittiläiseen Intiaan. 1900-luvun aikana heitä muutti myös maan suurimpiin kaupunkeihin kuten Kabuliin, jossa he muodostivat työväenluokan. Kommunistien kaapattua vallan Afganistanissa vuonna 1978 hazarojen perustama aseellinen järjestö Shura-e Ittifaq valtasi suurimman osan Hazarajatia lukuun ottamatta Bamiyanin kaupunkia. Afganistanin sodan aikana järjestöllä oli sopimus neuvostojoukkojen kanssa, jonka mukaan molemmat osapuolet eivät puuttuneet toistensa toimintaan. Alueella alkoivat vaikuttaa myös Iranista tulleet uskonoppineet ja tilanne kärjistyi taisteluiksi paikallisten ja iranilaisten johtamien joukkojen välillä hazarojen keskuudessa. Tilanne raukesi vuonna 1987, jolloin perustettiin Hizb-e Wahdat-e Islami-kattojärjestö. Hizb-e Wahdat-e Islami osallistui hallitukseen vastarintataistelijoiden kukistettua Kabulin kommunistisen hallituksen, mutta hazarojen surmat muiden aseellisten joukkojen käsissä vuonna 1993 hajotti tämän liittouman. Vuonna 1998 Taliban miehitti Bamiyanin ja julisti jälleen hazarat vääräuskoisiksi, mikä johti useisiin verilöylyihin heitä vastaan. Suurin yksittäinen verilöyly hazaroja vastaan toteutettiin Mazar-e Šarifissa, jossa kuoli 2 000 siviiliä. Marraskuussa 2001 hazarat valtasivat taas Hazarajatin alueen osana Pohjoisen liiton offensiivia Talibania vastaan toisen Afganistanin sodan alettua.

Syyrian sisällissodan aikana Iran on värvännyt šiialaisia hazaroja taistelemaan hallituksen puolella Syyrian kapinallisia vastaan. Hazaroita on värvätty asejoukkoihin esimerkiksi lupauksilla Iranin kansalaisuudesta.

Kulttuuri

Hazaroja Daykundin maakunnassa.

Kielenään hazarat puhuvat persiaa, joskin heidän murteessaan (hazaragi) on säilynyt joitakin sanoja mongolin kielestä. Mongolitaustaiset sanat hazarojen murteessa liittyvät enimmäkseen ruumiin osiin, eläinten ja kasvien nimiin, sekä maantieteellisiin piirteisiin. Monet hazarat muistuttavat myös kasvonpiirteiltään mongoleja, vaikkakaan alueelle tavallisemmat kasvotkaan eivät ole harvinaisia. Hazaragin ohella hazarat puhuvat daria, joka on toinen persian kielen murre.

Uskontonaan hazarat harjoittavat pääosin persialaisilta omaksuttua kaksitoistašiialaisuutta. Viimeistään 1800-luvulle mennessä lähes kaikki hazarat olivat siirtyneet maatalouden harjoittamiseen paimentolaisuuden sijaan. Terminä hazarat käsittää myös joitakin huonommin tunnettuja ryhmiä, kuten Šeikki-Alin hazarat, jotka asuttavat alueita Bamiyanista Pol-e Khomriin. He harjoittavat puolipaimentolaisuutta ja asuvat kesäisin jurtissa. Uskontonaan he harjoittavat hazarojen valtavirrasta poiketen sunnalaisuutta ja heihin kuuluu myös ismailiittinen vähemmistö.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hazarat Wikimedia Commonsissa