Harold Robbins

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robbins vuonna 1979.

Harold Robbins (alun perin Harold Rubin, 21. toukokuuta 1916 New York14. lokakuuta 1997 Palm Springs, Kalifornia)[1] oli yhdysvaltalainen bestsellerkirjailija. Hänen aihepiirinsä oli rikkaiden ja kuuluisien ihmisten päihteiden ja seksisuhteiden täyttämä elämä. Hän kirjoitti kolmisenkymmentä romaania, joita kriitikot eivät arvostaneet mutta joita myytiin hänen elinaikanaan yhteensä noin 750 miljoonaa kappaletta.[2]

Nuoruus ja uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robbins tunnettiin siitä, että hän sepitti tarinoita myös omasta elämästään. Hän väitti syntyneensä Francis Kane -nimiseksi pojaksi Manhattanin rankalla Hell’s Kitchenin alueella ja varttuneensa katolisessa orpokodissa. Todellisuudessa hän oli keskiluokkaisen juutalaisperheen esikoispoika, jonka äiti kuoli synnytyksen jälkeen ja apteekkari-isä meni naimisiin ja sai uuden vaimonsa kanssa vielä kolme lasta.[3]

1930-luvun lamavuosina Robbins kävi high schoolin ja pääsi töihin päivittäistavarakaupan varastokirjanpitäjäksi. Hän itse kertoi toimineensa elintarvikkeiden tukkumeklarina, tulleensa näin miljonääriksi jo parinkymmenen vuoden iässä ja menettäneensä omaisuutensa huonoilla sokerikaupoilla.[3]

Seuraavaksi Robbins sai ensimmäisen vaimonsa perheen suhteilla töitä Universal -elokuvayhtiöstä. Siellä hän löi vetoa, että osaisi kirjoittaa vähintään yhtä hyviä tarinoita kuin ne, joista tehtiin elokuvia. Hänen seksuaalisesti uskaliaasta esikoiskirjastaan Never Love a Stranger tuli heti menestys, ja kolmannen kirjan A Stone for Danny Fisher jälkeen hän jätti päivätyönsä Universalilla.[4][3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robbinsista tuli yksi maailman rikkaimmista kirjailijoista, jolla oli asunnot Yhdysvaltojen lisäksi Ranskan Rivieralla ja Meksikon Acapulcossa. Hän omisti useampia Rolls-Royceja, Jensen-urheiluautoja ja luksusveneitä. Erityisesti toisen avioliittonsa aikana (Grace Palermo, 1960-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun) Harold Robbins tuli tunnetuksi rankan ylellisestä ja elostelevasta elämäntavastaan, johon kuuluivat seksiorgiat, huumeet ja uhkapeli.[3]

Elämänsä viimeiset 15 vuotta Robbins vietti pyörätuolissa ja lähes puhekyvyttömänä. Hänen kolmas vaimonsa auttoi häntä kirjoittamisessa[3] ja julkaisi miehensä kuoleman jälkeen muistelmansa.

Robbins kuoli sairauskohtaukseen 81-vuotiaana Kalifornian Palm Springsissä.[2]

Elokuvasovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo Robbinsin ensimmäinen romaani Never Love a Stranger tehtiin elokuvaksi nimeltä Älä luota muukalaiseen (1958), jonka tuotannossa Robbins oli mukana.[5] Vuoden 1952 romaanista A Stone for Danny Fisher tehtiin Elvis Presley -elokuva Kitara kainalossa (1958). Romaanista Rahantekijät syntyivät elokuvat Tyydyttämättömät (1963) ja Kostaja Nevada Smith (1966). Muita Robbinsin tarinaan pohjautuvia elokuvia ovat Stiletto (1969), Betsy (1978), Hurjat seikkailijat (1970) ja Kultanainen (1983).

Robbins oli elokuva- ja televisiobisneksessä mukana myös rahoittajana ja tuottajana. Hän oli taustalla muun muassa Jean-Luc Godardin elokuvan Keskipäivän aave tuotannossa.[3]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Park Avenue 79 (Gummerus 1956, alkuteos 79 Park Avenue, 1955)
  • Mihin rakkaus johtaa (Kirjayhtymä 1964, alkuteos Where Love Has Gone, 1962)
  • Vallanperijät (Otava 1972, alkuteos The Inheritors, 1969)
  • Rahantekijät (Otava 1973, alkuteos The Carpetbaggers, 1961)
  • Seikkailijat (Otava 1974, alkuteos The Adventurers, 1966)
  • Sheikki (Otava 1975, alkuteos The Pirate, 1974)
  • Suuri unelma (Otava 1976, alkuteos The Dream Merchants, 1949)
  • Kultanainen (Otava 1977, alkuteos The Lonely Lady, 1976)
  • Lehtikuningas (Otava 1978, alkuteos Dreams Die First, 1977)
  • Kun totuus paljastuu (Karisto 1979, ilmestynyt 1968 suomeksi nimellä Älä jätä minua koskaan, alkuteos Never Leave Me, 1953)
  • Autokuningas (Otava 1979, alkuteos The Betsy, 1971)
  • Stiletti (Otava 1979, alkuteos Stiletto, 1960)
  • Pomo (Otava 1980, alkuteos Memories of Another Day, 1979)
  • Haaste kuolemalle (Weilin + Göös 1985, alkuteos Descent from Xanadu, 1984)
  • Tarinaniskijä (Weilin + Göös 1986, alkuteos The Storyteller, 1985)
  • Näkemiin, Janette (Otava 1986, alkuteos Goodbye, Janette, 1981)
  • Piraijat (Gummerus 1992, alkuteos Piranha, 1986)
  • Valtaajat (Gummerus 1995, alkuteos The Raiders, 1995)
  • Stallion, hevosvoimien kuningas (Gummerus 1996, alkuteos The Stallion, 1996)
  • Tycoon, mediaruhtinas (Gummerus 1998, alkuteos Tycoon: A Novel, 1997)
  • Saalistajat (Gummerus 1999, alkuteos The Predators, 1998)
  • Salaisuus (Gummerus 2001, alkuteos The Secret, 2000)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robbins, Harold, Kirjasampo. Viitattu 11.11.2016.
  2. a b Painosten kuningas Harold Robbins kuollut, MTV3 15.10.1997. Viitattu 11.11.2016.
  3. a b c d e f Morrison, Blake: Harold Robbins: The Man Who Invented Sex by Andrew Wilson, The Guardian 10.11.2007. Viitattu 11.11.2016.
  4. Weil, Martin: "Harold Robbins, Best-Selling Author, Dies at 81." The Washington Post 15.10.1997. Haettu 11.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).
  5. Älä luota muukalaiseen Elonetissä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilson, Andrew: Harold Robbins: The Man Who Invented Sex. Bloomsbury, 2007.
  • Robbins, Grace ja Sanello, Frank: Stranger Than Fiction: My Wild Life With Harold Robbins. General Publishing Group, 1999.
  • Robbins, Jann: Harold and Me: My Life, Love, and Hard Times with Harold Robbins. Macmillan, 2008.