Harmaalakkiorneero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harmaalakkiorneero
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Orneerot Furnariidae
Suku: Orneerot Furnarius
Laji: leucopus
Kaksiosainen nimi

Furnarius leucopus
(Swainson, 1837)

Alalajit [2]
  • F. l. longirostris
  • F. l. endoecus
  • F. l. leucopus
  • F. l. cinnamomeus
  • F. l. tricolor
  • F. l. araguaiae
  • F. l. assimilis
Katso myös

  Harmaalakkiorneero Wikispeciesissä
  Harmaalakkiorneero Commonsissa

Harmaalakkiorneero, aikaisemmalta nimeltään valkouunintekijä[3] (Furnarius leucopus) on yleinen ja laajalle levinnyt eteläamerikkalainen varpuslintu. Se on selkäpuolelta vaalean kastanjanruskea ja vatsapuolelta valkoinen. Harmaalakkiorneeron laulu on kirkasta, ja linnut ääntelevät usein kaksi yksilöä rinnakkain.[3]

Harmaalakkiorneerot elävät vaihtelevissa ympäristöissä, enimmäkseen alavissa tulvametsissä, Brasiliassa, Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Venezuelassa ja Guyanassa, ja sen elinympäristön ala on 4,5 miljoonaa neliökilometriä. William Swainson kuvaili lajin holotyypin Guyanasta.[4] Lajista tunnetaan seitsemän alalajia, joista monet poikkeavat suuresti ulkonäöltään.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pari rakentaa pesänsä mudasta puun oksalle.[5] Pesä on leivinuunia muistuttava kupu.[3] Munia haudotaan 16–17 päivää ja poikaset jättävät pesän 26–33 päivän ikäisinä. Molemmat emot ruokkivat poikasia.[5]

Harmaalakkiorneero

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Furnarius leucopus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Furnarius rufus (TSN 560127) itis.gov. Viitattu 17.8.2009. (englanniksi)
  3. a b c Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1945–1946. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  4. IBC (englanniksi)
  5. a b Andrezej Dyrcz: Observations at a nest of Pale-legged Hornero in Southeastern Peru (J. Field Ornithol. 58) (englanniksi)