Harald Graf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harald Graf hävittäjä Novikilla.

Harald Gustav Herman Graf (ven. Гаральд [Георгий] Карлович Граф, Garald [Georgi] Karlovitš Graf, 29. joulukuuta 1885 Viipuri25. maaliskuuta 1966 Pittsburgh[1]) oli suomalaissyntyinen Venäjän keisarillisen armeijan upseeri.

Harald Grafin vanhemmat olivat Pietarissa syntynyt insinööri[2] Carl Bernhard Graf ja suomenruotsalainen Sofie Hermance Cedercreutz. Perhe asui isän työn takia Kalugassa, Tšerepovetsin lähellä, Suomessa ja vuodesta 1893 Pietarissa. Harald opiskeli pietarilaisessa lukiossa, mutta siirtyi vuonna 1898 merikadettikouluun.[1]

Valmistuttuaan kadettikoulusta vuonna 1904 Graf osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja vietti seitsemän kuukautta japanilaisten vankina. Hän palveli sen jälkeen Itämerellä, suoritti miinaupseerikurssin ja sai ylennyksen luutnantiksi.[1]

Graf opiskeli Nikolain meriakatemiassa vuosina 1911–1913 ja työskenteli sen jälkeen miinaupseerikurssin opettajana. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Itämerellä hävittäjälaiva Novikilla. Graf ylennettiin kapteeniksi kesällä 1917. Venäläisten vetäytyessa etenevien saksalaisten tieltä keväällä 1918 hän jäi Helsinkiin.[1]

Graf työskenteli Suomessa jonkin aikaa virkailijana, yritti liittyä Nikolai Judenitšin Luoteis-Venäjän armeijaan ja harjoitti epäonnistuneita liiketoimia. Vuonna 1921 Graf muutti Saksaan, jossa hän liittyi monarkistien toimintaan. Venäjän keisariksi julistautunut suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš nimitti hänet kansliapäällikökseen vuonna 1924. Graf työskenteli suuriruhtinaan sihteerinä tämän kuolemaan saakka vuonna 1938 ja jatkoi sen jälkeen työtään Vladimir Kirillovitšin kanssa.[1]

Saksalaiset pidättivät Grafin kesäkuussa 1941. Hän vietti 14 kuukautta Compiègnen lähellä sijainneella vankileirillä. Toisen maailmansodan jälkeen Graf asui perheineen Pariisissa ja muutti sitten vanhimman poikansa luokse Yhdysvaltoihin.[1]

Saksalais-ruotsalais-suomalaisesta taustastaan huolimatta Grafia kuvailtiin ”ajatuksiltaan, tavoiltaan ja mieltymyksiltään täysin venäläiseksi ihmiseksi”. Hän kääntyi myöhemmin ortodoksiksi ja sai etunimen Georgi. Graf on kirjoittanut kolmiosaiset muistelmat, joissa hän kuvaa keisarillisen Venäjän laivastoa ja venäläisten emigranttien elämää. Kirja Na Novike (1922) on käännetty englanniksi, ranskaksi ja italiaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g A. Ju. Jemelin: Jälkipuhe Grafin teokseen Imperatorski Baltijski flot meždu dvumja voinami Vojennaja literatura. Viitattu 15.8.2020.
  2. Jordfästning. Hufvudstadsbladet, 20.6.1929, s. 8. Artikkelin verkkoversio.