Hans von Dohnányi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hans von Dohnányi
Hans von Dohnányin 100-vuotispäivän postimerkki
Hans von Dohnányin 100-vuotispäivän postimerkki
Syntynyt 1. tammikuuta 1902
Itävalta-Unkarin lippu Wien, Itävalta-Unkari
Kuollut 8. huhtikuuta 1945 (43 vuotta)
Natsi-Saksan lippu Sachsenhausenin keskitysleiri, Oranienburg, Saksa
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti juristi
Puoliso Christina Bonhoeffer
Lapset Klaus von Dohnanyi
Christoph von Dohnányi
Barbara von Dohnanyi

Hans von Dohnányi (1. tammikuuta 1902 Wien8. huhtikuuta 1945 Oranienburg) oli saksalainen juristi ja vastarintaliikkeen taistelija, joka toimi juutalaisten auttajana ja kansallissosialismin vastustajana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hans von Dohnányi syntyi tammikuussa 1902 unkarilaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli säveltäjä Ernő Dohnányi ja äitinsä pianisti Elisabeth Kunwald. Vanhempien erottua Hans vietti nuoruutensa Berliinissä. Hans opiskeli lakia Berliinissä vuosina 1920–1924. Hans von Dohnányilla oli vaimo Christine Bonhoeffer sekä kolme lasta. Lapsista Klaus von Dohnanyi oli Hampurin pormestarina vuosina 1981–1988. Christoph von Dohnányi toimi kapellimestarina. Kolmas lapsi oli Barbara von Dohnanyi.

Ura Saksan oikeuslaitoksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1933 von Dohnányi nimitettiin valtakunnan oikeusministerin Frans Gürtnerin alaisuuteen. Tässä virassa hänellä oli hyvä näköala kansallissosialistien tosiasialliseen toimintaan. Vuonna 1938 von Dohnányistä tuli Leipzigin korkeimman oikeuden tuomari. Tällöin jo hän keräsi natseista tietoja joita välitettiin brittien tiedustelupalvelulle. [1]

Lokakuussa 1938 amiraali Canaris nimitti von Dohnányin Abwehriin tehtävänään koota yhteen tiedot natsien hirmutöistä. Kun Saksa vuonna 1939 hyökkäsi Puolaan alkoi von Dohnanyi koota aineistoa SS-joukkojen raakuuksista. [1] Hans von Dohnanyi antoi keräämälleen aineistolle nimen Häpeäkroniikka mutta se tunnetaan yleisemmin nimellä Zossenin arkisto, koska se lukuisten välipiilojen jälkeen piilotettiin Zosseniin. [1]

Hitlerin salamurhayritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henning von Tresckow pyysi Hans von Dohnányitä salakuljettamaan pommin Adolf Hitleriä kuljettaneeseen lentokoneeseen, joka olisi ollut matkalla Smolenskiin. Tämän piti ilmeisesti tapahtua jo paljon ennen virallista attentaattia eli helmikuussa 1943. Hans von Dohnányi vetosi liialliseen kiireeseen eikä pommia saatu toimitettua koneeseen ajoissa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. huhtikuuta 1943 Gestapo pidätti Hans von Dohnányin hänen omasta toimistostaan, syyttäen häntä valuutan väärinkäytöstä. Juutalaisten puolesta hän oli siirtänyt omaisuutensa sveitsiläiseen pankkiin, mitä Gestapo ei ilmeisesti hyväksynyt. Hans von Dohnányi toimitettiin Sachsenhausenin keskitysleirille. Hänen todettiin syyllistyneen heinäkuun 20. päivän salaliittoon ja Hitlerin määräyksellä teloitettiin hirttämällä 8. huhtikuuta 1945.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Metaxas, Eric (suom. Pitkänen, Merja ja Sevón, Marja: Bonhoeffer - pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Päivä Osakeyhtiö, 2013. ISBN 978-952-475-585-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bonhoeffer, 2013. Mukaan salaliittoon, sivut 336-337