Hans-Jürgen von Arnim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arnim (oikealla) kättelee kenraali Gustav von Vaerstia toukokuussa 1943, muutamaa päivää ennen Afrika Korpsin antautumista.

Hans-Jürgen Bernhard Theodor von Arnim (4. huhtikuuta 1889 Ernsdorf, Sleesia1. syyskuuta 1962 Bad Wildungen, Hessen) oli saksalainen kenraalieversti toisen maailmansodan aikana.

Arnim liittyi upseerioppilaaksi keisarillisen Saksan armeijan jalkaväkeen vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli rintamaupseerina sekä länsi- että itärintamalla haavoittuen taistelussa kesällä 1916.

Sodan jälkeen Arnim jäi Weimarin tasavallan armeijaan Reichswehriin. Natsien valtaannousun jälkeen Arnim ylennettiin everstiksi 1934. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin 1938.

Toisen maailmansodan puhjettua Arnim johti 52. jalkaväkidivisioonaa sekä Puolan offensiivissa että taistelussa Ranskasta. Pohjois-Afrikan taisteluissa hän toimi aluksi XXXIX panssariarmeijakunnan komentajana Erwin Rommelin alaisena. Arnim ylennettiin kenraalieverstiksi 4. joulukuuta 1942. Keväällä 1943 taistelujen loppuvaiheessa Arnim komensi Saksan Afrikan armeijaryhmää, kunnes liittoutuneet löivät saksalaisten joukot Tunisiassa. Arnim jäi brittien sotavangiksi ja vapautui vasta sodan jälkeen heinäkuussa 1947.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.