Hannes Sjöblom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Christian Johannes (Hannes) Sjöblom (sukunimi vuodesta 1919 Keijola; 6. joulukuuta 1874 Kaustinen2. joulukuuta 1944 Shanghai, Kiina) oli suomalainen kirkkoherra ja Kiinassa toiminut lähetyssaarnaaja.[1]

Sjöblomin vanhemmat olivat rovasti Christian Sjöblom ja Maria Johanna Bäck. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 Oulun lyseosta, valmistui filosofian kandidaatiksi 1898, filosofian maisteriksi 1917 ja suoritti teologian erotutkinnon 1900 sekä pastoraalitutkinnon 1908. Sjöblom vihittiin papiksi vuonna 1900. Sjöblom toimi aluksi Porvoon kirkkoherran apulaisena ja sitten merimies- ja siirtolaispappina Pensacolassa Yhdysvalloissa. Hän käynnisti vuonna 1901 Suomen Lähetysseuran lähetystyön Kiinassa. Opiskeltuaan kiinan kieltä ja tutustuttuaan maahan hän matkusti vaimonsa Ellenin kanssa Hunanin maakuntaan Jinshin kaupunkiin, jonne ensimmäinen lähetysasema perustettiin. Sjöblom toimi tämän aseman hoitajana 1902–1906. Sjöblom palasi Kiinaan uudelleen 1912 ja toimi vuoteen 1915 saakka Jinshin lähetysaseman hoitajana ja lähetysalan esimiehenä. Suomessa ollessaan Sjöblom toimi Tammelan vt. kappalaisena 1909 ja 1915.[1]

Suomen sisällissodan päätyttyä Sjöblom nimitettiin 15. toukokuuta 1918 sotavankilaitoksen kasvatusosaston johtajaksi. Osaston tehtävänä oli vankileireille koottujen punaisten vankien henkinen huolto ja kasvatustyö. Sjöblomin alaisuudessa olleet papit toimivat kasvatusjohtajina eri leireillä ja raportoivat Sjöblomille viikoittain toiminnastaan. Jokaiselle vankileirille nimitettiin pappi kasvatusjohtajaksi ja hänen apulaisinaan toimi muun muassa kansakoulunopettajia, teologian ylioppilaita ja saarnaajia. Virallinen kirkko ei osallistunut kasvatusosaston toimintaan vaan papit olivat mukana virkavapaalla olevina yksityishenkilöinä.

Sjöblom koki olevansa isänmaan asialla ja piti kasvatustyön tavoitteena kitkeä pois sosialismi sekä ”palauttaa väärään johdetut miehet kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan kotia ja synnyinmaata”. Vankien kasvatusohjelmaan kuuluivat pakolliset jumalanpalvelukset, rippikoulun pito, esitelmät, hengelliset laulut sekä myös urheilutoiminta jota kehitteli Lauri ”Tahko” Pihkala. Käytännössä kasvatusjohtajien aika kului suurimmaksi osaksi vankien saapuvan ja lähtevän postin tarkastuksessa ja sensuroinnissa. Sjöblomin idealistiset tavoitteet törmäsivät pian leirien raakaan todellisuuteen teloituksineen ja nälkäkuolemineen eikä hänellä itsellään näytä olleen käsitystä leirien todellisista olosuhteista.

Sotavankileirit muuttuivat 15. syyskuuta 1918 pakkotyölaitoksiksi ja leirien vangeista tuli siviilivankeja. Sjöblom ei saanut enää jatkoaikaa tehtävässään, vaan hänen seuraajakseen tuli leirien kasvatusasiain tarkastajana pastori Paavo Mustala.

Keijolaksi sukunimensä muuttanut Sjöblom toimi Kälviän kirkkoherrana 1919–1925 ja palasi sitten Kiinaan tällä kertaa yksityishenkilönä. Hän toimi Kiinassa 1930-luvulla liikemiehenä ja pyrki luomaan kauppasuhteita Suomen ja Kiinan välille. Toisen maailmansodan puhkeaminen katkaisi kuitenkin tämän toiminnan. Hannes Keijola kuoli varattomana Shanghaissa punatautiin joulukuussa 1944.

Hannes Sjöblom oli naimisissa vuodesta 1900 Edla Ellen Maria Pöyryn (s. 1878) kanssa. Heidän poikansa oli Erva-Latvala Oy:n toimitusjohtaja Matti Keijola (s. 1902).[1][2] Sjöblomin vaimo ja lapset jäivät Suomeen kun hän lähti Kiinaan perheen kotiapulaisen kanssa vuonna 1925.

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiina ja lähetystyö Kiinassa : kolme esitelmää Kiinasta. Suomen lähetysseura, Helsinki 1907
  • Kuinka peltomiehestä tuli lähetyssaarnaaja ; kertomuksen kuuli Hannes Sjöblom ; ”Sedän” parhaimmille ystäville, lähetysystäville, omistettu. Suomen lähetysseura, Helsinki 1908
  • Kinesen inför sin mur. Finska Missionssällskapet, Helsingfors 1908
  • Den protestantiska missionen i Kina och dess föregångare. Finska Missionssällskapet, Helsingfors 1909
  • Orjasta veli. Suomen lähetysseura, Helsinki 1909
  • Myllärinpoika Mäntyharjulta ; Kaarlo Sedän monille ystäville omistettu. Suomen lähetysseura, Helsinki 1911
  • Raamatun rautapoika : nuorille. Suomen lähetysseura, Helsinki 1911
  • Raamatun leipäpoika: Suomen nuorille omistettu. Hyvinkään lähetysyhdistys, Helsinki 1911
  • Raamatun petturinpoika : nuorille. Hyvinkään lähetysyhdistys, Helsinki 1912
  • Jos koittaisi aamu. Suomen N.M.K.Y. ja N.K.Y. Liitto, Helsinki 1913
  • Jeesuksen silmäyksen voima : mukaelma. Tekijä 1913
  • Raamatun paras poika : nuorille. Tekijä, Helsinki 1913
  • Viimeinen hälyytyslyönti : kertomus uudistuvasta Kiinasta ; kiinankielestä suomensi Hannes Sjöblom. Turun lähetysyhdistys, Turku 1914
  • Sananen armon suuruudesta. Suomen evankelinen seura, Turku 1915
  • Missionens berättigande och glädje. Förbundet mellan K.F.U.M. och U.K.F. förlag, Helsingfors 1916

Nimimerkillä Kaarlo Setä:

  • Ristin kukkia lapsille poiminut Kaarlo Setä; 1–4 vihko. Suomen lähetysseura, Helsinki 1900

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuulikki Pekkalainen – Seppo Rustanius: Punavankileirit 1918 – suomalainen murhenäytelmä. Tammi 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]