Hannah Szenes
Hannah Szenes (17. heinäkuuta 1921 Budapest – 7. marraskuuta 1944) oli unkarilainen laskuvarjojääkäri, runoilija ja sionisti.[1][2] Hän on Israelissa kansallissankarin asemassa.[1]
Szenes syntyi Katherine ja Béla Szenesin tyttäreksi. Isä oli kirjailija, joka kuoli Szenesin ollessa lapsi.[3][1] Szenes alkoi itse kirjoittaa varhaisella iällä.[1] Hän liittyi Unkarissa Budapestin antisemistisen ilmapiirin johdosta[1] sionistiseen nuorisoliikkeeseen ja opiskeli hepreaa. Valmistuttuaan lukiosta Szenes muutti vuonna 1939 Palestiinan brittiläiseen mandaattiin. Siellä hän opiskeli kaksi vuotta maatalousalaa ennen liittymistään Sdot Yamin kibbutsiin.[3] Kibbutsilla viettämänään aikana Szenes kirjoitti runoutta ja kibbutzelämää kuvaavan näytelmän.[1]
Laskuvarjo-operaatio, kuolema ja jälkivaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1943 Szenesia pyydettiin salaiseen sotilashankkeeseen, jonka tarkoitus oli Euroopan juutalaisten auttaminen.[3] Hän ilmoittautui vapaaehtoisena laskuvarjojoukkoihin ja sai tätä varten koulutuksen Egyptissä. Hänet valittiin yhdeksi 33:sta henkilöstä, joiden oli määrä mennä laskuvarjoilla vihollislinjan taakse. Szenes laskeutui maaliskuussa 1944 Jugoslaviaan tarkoituksenaan päästä Budapestiin.[1] Natsi-Saksa miehitti Unkarin maaliskuussa 1944, mikä lykkäsi suunnitelmien toteutusta.[3] Szenes vietti kolme kuukautta Jugoslavian partisaanien seurassa ennen kuin ylitti Unkarin rajan 7. kesäkuuta 1944. Hän joutui kuitenkin poliisin pidättämäksi.[1] Häntä pidettiin vangittuna ensin Szombathelyssa ja sitten Budapestissa.[2] Kidutuksesta huolimatta Szenes kieltäytyi jakamasta tietoja poliisille.[1] Koska Szenes ei tehnyt yhteistyötä, myös hänen äitinsä pidätettiin. Äiti ei ollut tiennyt tyttärensä poistuneen Palestiinasta ja kohtasi tämän kasvokkain vasta pidätyksen aikana. Szenesin lisäksi myös kaksi muuta laskuvarjojääkäriä pidätettiin. Näistä Yoel Palgi selviytyi toisesta maailmansodasta.[3]
Lokakuussa 1944 Szenes puolusti oikeudenkäynnissä toimintaansa.[1] Hänet tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta.[2] Hän ei anonut armahdusta.[3][1] Szenes teloitettiin ampumalla 23-vuotiaana. Unkarin natsistisen Nuoliristi-puolueen joukot pakottivat tämän jälkeen Szenesin äidin kuolemanmarssille, mutta hän selviytyi, palasi Budapestiin ja muutti lokakuussa 1945 Palestiinaan. Myös Hannah Szenesin veli Giora oli muuttanut sinne tammikuussa 1944.[2]
Vuonna 1950 Szenesin jäänteet siirrettiin Israeliin ja haudattiin sotilashautausmaalle Jerusalemin Herzl-vuorelle.[1] Samana vuonna perustettiin Szenesin mukaan nimetty kibbutsi Yad Hana.[3] Szenesin päiväkirjat ja runot julkaistiin postuumisti. Useisiin runoista on sittemmin tehty lauluja. Näistä eräs on Eli, Eli (Halikha LeKeisarya), johon sävelmän on tehnyt David Zehavi. Sen ovat tulkinneet laulajat Ofra Haza, Regina Spektor ja Sophie Milman. Aharon Megged kirjoitti Szenesin tarinasta näytelmän.[1] Szenesista on tehty myös elokuva Hanna's War (1988).[4]
Vuonna 1993 unkarilainen oikeusistuin muodollisesti kumosi Szenesin tuomion maanpetoksesta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Hannah Senesh Jewish Virtual Library, viitattu 15.1.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Hannah Szenes: Zionist, Paratrooper and Poet Yad Vashem, viitattu 15.1.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Judith Tydor Baumel, Hannah Szenes (Senesh) Jewish Women's Archive, viitattu 15.1.2024 (englanniksi)
- ↑ Hanna's War Jewish Film Festivals, viitattu 15.1.2024 (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
