Hanhikosken voimalaitos
| Hanhikosken voimalaitos | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Hanhikoski, Evijärvi |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | 1969/2016 [1] |
| Perustaja | Evijärven kunta [2] |
| Omistaja | Esse Elektro-Kraft Oy [2] |
| Vesistö | Ähtävänjoen vesistö |
| Joki tai koski | Välijoki |
| Valuma-alue | 1 572 km² [3] |
| Keskivirtaama | 13,8 m³/s [3] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 7 m [3] |
| Rakennevirtaama | 25 m³/s [3][4] |
| Kapasiteetti | 1,3 MW [3] |
| Vuosituotanto | 5,5 GWh [3] |
 Hanhikosken voimalaitos |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hanhikosken voimalaitos Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen vesistössä 17 kilometriä pitkän Välijoen keskijuoksulla Jokikylän eteläosassa Hanhikoskella. Voimalaitoksen on perustanut Evijärven kunta, joka möi sen Esse Elektro-Kraftille vuonna 2013 [2][5][6][7]
Voimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hanhikoski on tyypiltään säännöstelyvoimalaitos, vaikka se sijaitsee Välijoessa, koska sen yläpuolella yhdeksän kilometrin päässä sijaitsee suuri Lappajärven järviallas. Jokeen tuleva vesi ei virtaa siihen vapaasti, vaan sitä säännöstellään Niskan säännöstelypadolla. Säännöstelypadosta vastaa Länsi-Suomen ympäristökeskus. Yläjuoksulla sijaitsee vielä Alajärvi, jota säännöstellään myös. Lappajärveen mahtuu säännösteltävää vettä 260 miljoonaa kuutiometriä ja Alajärveen 19,5 miljoonaa kuutiometriä lisää [4]. Välijoki virtaa Lappajärvestä Evijärveen, jossa joelle muodostuu järvien välinen 7,8 metrin pudotus. Hanhikosken voimalaitos on hyödyntänyt tätä 7,0 metrin pudotuksella. Hanhikosken yläpuolisen vesistön järvisyys on 10,6 % ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.[3]
Voimalaitoksen yläallas on muodostunut luonnollisesti jokilaaksoon ilman pitkiä maapatoja. Altaan pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 150–500 metriä. Allas ulottuu Sirppikoskelle asti ja muodostaa yläpäähän uuden jokisaaren. Saareen johtaa tie, ja siinä on kaksi kesäasuntoa. Yläaltaassa on kymmenkunta muutakin saarta, joiden koko ja lukumäärä voi vaihdella juoksutusten mukaan. Ne ovat jäänteitä entisestä jokisaaresta Kupilansaaresta [8]. Yläaltaan vedenpinnan korkeus on kartoissa 68,5 metriä mpy., ja karttojen säännöstelyväliksi on merkitty 67,89–69,39 metriä mpy. Voimalaitospato on noin 40 metriä pitkä, ja voimalarakennus sijaitsee joen vasemmassa rannassa. Padon päällä kulkee tie, jossa on puomi. Pukkilan tieliikenne kulkee alempana olevan sillan yli.[5]
Joen keskivirtaama on voimalaitoksen kohdalla ollut vuosina 1981–2000 13,8 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s). Tarkastelujakson keskiylivirtaama on ollut 25,8 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 3,5 m³/s (MNQ). Suurin mitattu virtaama on ollut 35 m³/s (HQ) ja pienin 0 m³/s (NQ). Voimalan rakennevirtaama on 25 m³/s, joten tulvakaudella joudutaan ylijäämä vesi juoksuttamaan vesiturbiinien ohi. Vesiturbiinien kapasiteetti on tällöin 1 300 kilowattia eli 1,3 megawattia. Voimalan pudotuskorkeus on 7,0 metriä ja ilmoitettu keskimääräinen sähkön vuosituotanto on 5,5 gigawattituntia. Vuosituotannoksi on myös ilmoitettu 7,0 gigawattituntia[1].[3]
Velvoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hanhikosken lupaehdot ovat vuodelta 1968. Voimalaitoksella on ainoastaan velvoite tarkkailla voimalan vaikutuksia kalakantaan, mutta kalanistutusvelvoite puuttuu.[9] Hanhikosken lupaehdot ovat sidoksissa Lappajärven säännöstelyyn, sillä Lappajärven vedenpinnan korkeudet ja juoksutukset hoidetaan sekä Niskan säännöstelypadolla että Hanhikosken voimalaitoksella. Lappajärven suurin sallittu juoksutus on 30 m³/s, mutta talvella alapuolisen Ähtävänjoen ollessa jäässä vain 25 m³/s. Lappajärven vedenpinnan yläkorkeus on 70,65 metriä mpy. ja alakorkeus 68,85 metriä mpy. (+N60). Kun järven vedenpinta on vajonnut alarajalle, voidaan Välijokeen juoksuttaa enää Lappajärven tulovirtaama vähennettynä järven haihdunnalla. Juoksutuksen alaraja on kuitenkin 2,0 m³/s.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voimalaitos on valmistunut vuosina 1968–1969.[3] Ennen voimalaitosta Hanhikoskessa sijaitsi vesimylly, jonka toimintaa tehostettiin joen suuntaisilla ja kapeilla saarekkeilla. Ennen voimalaitosta oli kosken yläpuolella laaja Kupilansaari, joka on jäänyt veden alle. Samoin voimalan alapuolella olleet jokisaaret on täytetty kiinni mantereeseen.[5][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sähköntuotanto ja -hankinta eekab.fi. Ähtävä: Esse Elektro-Kraft Ab. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b c Yritys eekab.fi. Ähtävä: Esse Elektro-Kraft Ab. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b c d e f g h i Syvänen, Kari & Leiviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 10, 11, 16, 22–23. Raportteja 5/2008. Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3158-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2022).
- ↑ a b Evijärven säännöstelyn muutos (PDF) (sivut 11–12) 8.12.2020. Evijärvi: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b c Hanhikosken voimalaitos, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Voimalaitokset fingrid.fi. Helsinki: Fingrid. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2314 05 Viskarinmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 15.1.2022)
- ↑ Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista (PDF) (sivut 86–90) 13.4.2017. Joensuu: Linnunmaa Oy. Viitattu 15.1.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sähköntuotantoa ennen Hanhikosken voimalaitosta, mielipidekirjoitus, Järviseudun Sanomat