Hakkuujäte

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakkuutähteitä avohakkuulla.
Hakkuutähteitä kasassa kuivumassa.

Hakkuujäte tai hakkuutähteet [1] on metsän hakkuussa, erityisesti avohakkuussa maahan jääneitä oksia, latvuksia ja kantoja. Ne voidaan jättää maahan ylläpitämään luontaista biodiversiteettiä eli monimuotoisuutta tai kerätä energiapuuksi, jolloin ne kuivataan ulkona suurissa aumoissa, haketetaan ja kuljetetaan lämpövoimalaitoksiin poltettavaksi lämnöenergiaksi. Oksia ja latvuksia kertyy erityisesti hakattavista kuusikoista, joista sitä saadaan noin 80 m³ hehtaarilta. Vuonna 2000 hakkuutähteitä kerättiin koko suomessa 600 000 m³.

Hakkuutähteiden keruu on suurisuuntaista toimintaa, koska pienimuotoisena paikallisena se ei ole kannattavaa. Suomen suurin tähteiden käyttäjä on Stora Enso, suuria ovat myös UPM ja Vapo. Hakkuutähteitä kerätään myös Ruotsissa ja Kanadassa, jossa niitä ei kuitenkaan käytetä lämpöenergiaksi.[2] Hakkuutähteiden keruu parantaa päätehakkuun jälkeen metsän uudistamisen onnistumista, mutta liiallinen tähteiden kerääminen myös köyhdyttää maata ravinteista.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakkuujäte, hakkuutähteet Tieteen Termipankki. 12.9.2020. Viitattu 12.9.2020.
  2. Yrjö rouhe: Hakkuutähteiden korjuu talkoot Maatilan Pellervo. lokakuu 2000. Viitattu 12.9.2020.
  3. Metsla suosittaa hakkuujätteen jättämistä YLE. 4.6.2008. Viitattu 12.9.2020.