Hagana
Hagana (hepreaksi: ההגנה, HaHagana, "puolustus") oli Palestiinassa vuosina 1920–1948 toiminut juutalaisten puolisotilaallinen järjestö, joka perustettiin puolustusvoimaksi arabien hyökkäyksiä vastaan. Israelin asevoimat luotiin vuonna 1948 osin Haganan organisaation pohjalta.
Perustaminen ja varhaisvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haganan edeltäjänä toimi HaShomer (השומר) ("Vartija"), joka oli toisen alijan mukana saapuneiden juutalaisten siirtolaisten 1909 perustama puolisotilaallinen järjestö. Sen tarkoituksena oli parantaa juutalaisten uudisasutusten turvallisuutta. Turkin viranomaiset pidättivät kuitenkin pian vuonna 1914 puhjenneen ensimmäisen maailmansodan alkamisen jälkeen osan järjestön johtajajäsenistä, ja heidät siirrettiin säilöön Damaskokseen, minkä takia järjestö jatkoi maanalaisena järjestönä. Ennen sodan puhkeamista järjestöön kuului enimmillään noin sata jäsentä, joista tunnetuin oli perustaja-johtaja Israel Shochat.
Vuoden 1920 ja 1921 arabihyökkäysten jälkeen juutalainen johtajisto alkoi uskoa, että aluetta hallinneilla briteillä ei ollut kiinnostusta suojella juutalaisia viljelijöitä arabien hyökkäyksiltä tai edes vaatia arabeja tilille hyökkäyksistä. Tämän vuoksi juutalaisten keskuudessa nähtiin tarpeelliseksi perustaa omat riippumattomat puolustusvoimat. Hagana perustettiin osittain HaShomerin perustusten päälle hieman paremmin järjestäytyneenä ja keskitettynä. Haganan tehtävänä oli suojella juutalaisia yhteisöjä, eli farmeja ja kibbutseja, ja varoittaa palestiinalaisten arabien hyökkäyksistä. Ensimmäisinä yhdeksänä vuotena sillä ei ollut varsinaista hallintoa ja järjestön yksiköt koostuivat ainoastaan heikosti aseistautuneista vapaaehtoisista viljelijöistä, jotka valvoivat viljelyksiä vuoroissa.
Hebronin verilöyly seurauksineen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hebronin kaupungin etnisen puhdistuksen ja vuoden 1929 mellakoiden jälkeen, joissa kuoli yhteensä 133 juutalaista,[1] liikkeen merkitys muuttui dramaattisesti. Järjestön koko kasvoi ja se kattoi pian suurimman osan nuorista ja aikuisista juutalaisista kibbutseissa, minkä lisäksi tuhannet ihmiset kaupungeissakin liittyivät Haganaan. Vuonna 1939 Hagana asetettiin kuusihenkisen poliittisen komitean alaisuuteen, joista kolme jäsentä edusti vasemmistoa ja kolme oikeistoa.[2] Järjestön laajetessa se alkoi kuljettaa parempaa aseistusta Euroopasta asti ja kouluttaa itse sotilaita ja upseereita. Hagana aloitti myös oman pienimuotoisen asetuotannon perustamalla ja kehittämällä omia maanalaisia aseverstaitaan, joissa valmistettiin mm. käsikranaatteja (katso Israel Military Industries). Kasvun ja kehityksen myötä Hagana muuttui nopeasti pienestä miliisistä vakavasti otettavaksi pieneksi maanalaiseksi armeijaksi.
Juutalaisten keskuudessa Hagana harjoitti sivistys- ja sosiaalityötä, mikä takasi sille vahvan kannatuksen. Vastakkaista osapuolta myöhemmin edustaneet arabien vastarintajärjestöt ottivat järjestöstä mallia myös tältä osin.
Järjestön hajoaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisäiset erimielisyydet ja tyytymättömyys Haganan taktiikkaan olivat syynä siihen, että suuri osa sen sotilaallisesta siivestä irtaantui vuonna 1931 ja perusti oman järjestönsä Irgun Tsva'i-Leumin, joka tunnetaan myös nimellä Irgun. Taustalla olivat käskyt, jotka sallivat ainoastaan juutalaisten yhteisöjen puolustamisen hyökkäyksiltä ja kielsivät samalla kokonaan hyökkäykset arabijoukkoja ja -yhteisöjä vastaan. Sotilaat, joiden mielestä hyökkäys oli paras puolustus, osoittivat kielteisyytensä itsetuhoisena pitämäänsä taktiikkaa kohtaan eroamalla Haganasta.
1930-luvun jälkipuoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 1936 mennessä Haganan joukkoihin kuului 10 000 mobilisoitua henkilöä ja 40 000 reserviläistä. Vaikka brittihallinto ei tunnustanutkaan järjestöä lailliseksi, teki se yhteistyötä Haganan kanssa muodostamalla Jewish Settlement Policen lisäksi muita juutalaisten siirtokuntien turvaksi tarkoitettuja osastoja. Vuosien 1936-1939 arabikapinan aikana Hagana auttoi FOSH- ja HISH-erikoisyksiköidensä avulla aktiivisesti brittejä tukahduttamaan arabien hyökkäyksiä. Kapinoiden aikana Haganan sotilaat saivat taistelukokemusta, jolla oli myöhemmin suuri merkitys Israelin itsenäisyyssodassa 1948.
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhemmin Haganalla oli operaatioita myös brittejä vastaan, koska nämä rajoittivat juutalaisten muuttoa Palestiinaan.
Israelin puolustusvoimat (IDF) muodostettiin itsenäistymisen jälkeen Haganan sotilaallisesta siivestä.
Israelilaisen Teddy Katzin keräämän haastatteluaineiston perusteella Haganaan kuulunut Alexandroni-prikaati surmasi noin 200 aseetonta palestiinalaista Tanturan kylässä Haifan lähellä toukokuussa 1948.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ San Francisco Chronicle, Aug. 9, 2005, "A Time of Change; Israelis, Palestinians and the Disengagement"
- ↑ Jewish Armed Forces in the British Mandate (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Tantura Case in Israel: The Katz Research and Trial Columbia International Affairs Online / Columbia University Press
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hagana Wikimedia Commonsissa
