Hebronin verilöyly 1929

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mellakan yhteydessä tuhottu asunto.

Vuoden 1929 mellakoissa arabinationalistit tappoivat 67 juutalaista Hebronissa.[1] Arabit pakottivat juutalaisasukkaat lähtemään Hebronista ja takavarikoivat heidän maaomaisuutensa aina siihen asti, kun Israel Kuuden päivän sodassa 1967 miehitti alueen. Jotkut juutalaiset pelastuivat arabinaapureidensa piilotettua heidät taloihinsa, jotkut menivät kaupungin brittiläiselle poliisiasemalle. Kaikki hengissä selvinneet evakuoitiin Jerusalemiin.

Poliittinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten maahanmuuton myötä arabinationalismi voimistui Palestiinassa 1920- ja 1930-luvuilla. Syksyllä 1928 syntyi riitoja Jerusalemin Temppelivuoren alueella uskonnonharjoituksesta. Vuoden 1929 kuluessa kiistat lisääntyivät, kunnes 16. elokuuta 1929 arabit hyökkäsivät useisiin kohteisiin ympäri maata. Toista sataa juutalaista ja kymmeniä arabeja sai surmansa ennen kuin britit saivat palautettua järjestyksen. Suurin yksittäinen veriteko tehtiin Hebronissa. [2]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1929 levottomuudet olivat eräänlainen alkusoitto vuonna 1936 puhjenneelle suurelle arabikapinalle, joka suuntautui sekä brittejä että juutalaisia vastaan.[2]

Joukkomurha oli takaisku niille juutalaisjohtajille, jotka halusivat myöntää arabeille kansalaisuuden ja tasa-arvoisen aseman tulevassa Israelin valtiossa. Se johti myös Haganah-organisaation vahvistamiseen ja uudelleenorganisointiin, josta myöhemmin kehitettiin Israelin puolustusvoimat.

Juutalaiset palasivat Hebroniin vasta vuonna 1967 kuuden päivän sodan jälkeen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juusola, Hannu: Israelin historia. Helsinki: Gaudeamus, 2005, 2. p. 2014. ISBN 951-662-920-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Hebron Massacre of 1929
  2. a b c Juusola, 2014, s. 51

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hebronin verilöyly 1929.