HMAS Perth (1934)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Australian laivaston Perth-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivuilla HMAS Perth ja HMS Amphion.
HMAS Perth
HMAS Perth 1940
HMAS Perth 1940
Aluksen vaiheet
Rakentaja Portsmouthin telakka
Kölinlasku 26. kesäkuuta 1933
Laskettu vesille 27. heinäkuuta 1934
Palveluskäyttöön 15. kesäkuuta 1936
Poistui palveluskäytöstä upotettu 1. maaliskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 6 830 t (standardi)
Pituus 169 m (vesiraja)
Leveys 17,27 m
Syväys 4,78 m
Koneteho 72 000 shp (53,7 MW)
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 646, joista 35 upseeria
681 uppoamishetkellä
Aseistus
Aseistus 8 × BL 6″ (150 mm) Mk XXIII -tykkiä kaksiputkisissa Mk XXI -torneissa
8 × QF 4″ (100 mm) Mk XVI -ilmatorjuntatykkiä
3 × nelipiippuista Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
8 × 21″ torpedoputkea

HMAS Perth (viirinumero D29) oli Australian kuninkaallisen laivaston Perth-luokan kevyt risteilijä. Alus oli alun perin Britannian kuninkaallisen laivaston HMS Amphion, jonka Australian hallitus osti 1939.

Britannian kuninkaallinen laivasto tilasi aluksen Portsmouthin telakalta, missä köli laskettiin 26. kesäkuuta 1933. Alus laskettiin vesille 27. heinäkuuta 1934 nimellä HMS Amphion ja otettiin palvelukseen 15. kesäkuuta 1936.

Alus oli 3. lokakuuta 1936 alkaen Afrikan aseman lippulaivana Kapkaupungissa, kunnes se palasi lokakuussa 1938 Portsmouthiin modernisoitavaksi. Australian hallitus osti sen korvaamaan vanhentuneen HMAS Adelaiden, joka lähti vastaanottamaan uutta alusta. Alus otettiin palvelukseen Australian laivastossa palatessaan miehitettynä Adelaiden miehistöllä.[1]

Elokuussa 1939 alus vieraili maailmankiertueellaan New Yorkissa, mistä sen piti jatkaa matkaansa edelleen Australiaan. Toisen maailmansodan alkaessa alus määrättiin suojaamaan öljyvarantoja Länsi-Intian asemalle, missä se oli maaliskuuhun 1940 lukuun ottamatta yhtä partiomatkaa Panaman kanavan kautta Tyynellemerelle. Alus ankkuroitui 31. maaliskuuta Garden-saarille, jossa sille tehtiin lyhyt huolto ennen saattueen suojaamista Lähi-itään. Perth oli kesäkuusta marraskuuhun Australian laivueen lippulaivana.[1]

Suojattuaan joulukuussa saattueen US7 Suezille, alus jatkoi matkaansa Aleksandriaan, jossa se liitettiin Välimeren laivaston 7. risteilijäviirikköön. Pian saavuttuaan alus vaurioitui Maltalla lähelle pudonneista pommeista. Perth oli vähäisessä roolissa Matapanin taistelussa ennen osallistumistaan huhtikuussa 1941 Kreetan evakuointiin, jossa alus vaurioitui 22. toukokuuta viereen osuneesta pommista ja 30. toukokuuta osumasta kattilahuoneeseen. Palatessaan korjausten jälkeen palvelukseen alus osallistui Vichyn Ranskan hallinnoiman Syyrian vastaisiin sotatoimiin, mistä HMAS Hobart vapautti sen 15. heinäkuuta. Operaatiosta vapauduttuaan alus aloitti 18. heinäkuuta matkansa Australiaan.[1]

Alus saapui 12. elokuuta Sydneyyn. Se siirrettiin modernisoitavaksi Cockatoo Islandin telakalle, mistä alus palasi 22. marraskuuta 1941 palvelukseen. Se lähti 14. helmikuuta 1942 Jaavanmerelle. Alus saapui 24. helmikuuta Surabayaan kuninkaallisen laivaston risteilijän HMS Exeterin, Alankomaiden laivaston risteilijän Hr. Ms. Javan sekä hävittäjien HMS Electra, HMS Jupiteri ja HMS Encounter kanssa. Alus liittyi 27. helmikuuta osastoon ABDA:n risteilijöitä ja hävittäjiä, joita komensi alankomaalainen kontra-amiraali Karel Doorman lippulaivanaan Hr. Ms. De Ruyter. Osasto lähti Surabayasta kohdatakseen Makassarin salmea lähestyvän keisarillisen Japanin laivaston saattueen.[1]

Perth oli ainoa Jaavanmeren taistelusta 27.–28. helmikuuta selvinnyt risteilijä. Alus määrättiin Yhdysvaltain laivaston risteilijä USS Houstonin kanssa purjehtimaan Tandjong Priokiin, josta ne määrättiin edelleen Sundasalmen kautta Tjilatjapiin. Sundasalmessa alukset osuivat japanilaisten maihinnousuoperaatioon Banten Bayssa, mistä seurasi sekava taistelu. Alukseen osui 1. maaliskuuta Sundasalmen taistelussa Japanin laivaston hävittäjän laukaisema torpedo, jolloin se upposi vieden mukanaan 350 miehistönjäsentä sekä kolme siviiliä. Pelastuneet joutuivat sotavankeuteen, jossa heistä menehtyi 106.[1]

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
  1. a b c d e Whitley 1996, s. 21.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]