H. Ashton-Wolfe

Harry Ashton-Wolfe, oik. Maximilian Harry Hugo Wolff (1881 – 1959) oli englantilainen rikoskirjailija, jonka kirjat olivat suosittuja 1920- ja 1930-luvuilla.

Ashton-Wolfen oman kertoman mukaan hänen isänsä oli lähtenyt Skotlannista Yhdysvaltoihin Uuteen Meksikoon ja osallistunut sotilaana intiaanisotiin. Hänen äitinsä oli skottilaista ja espanjalaista sukujuurta. Ashton-Wolfe kertoi syntyneensä Lontoossa hänen vanhempiensa ollessa siellä vierailulla mutta hän vietti lapsuutensa Arizonassa ja Coloradossa ja oman kertomuksensa oppi sioux-intiaaneilta ratsastus- ja ampumistaitonsa. Hän kävi koulua Denverissä, oli sitten Cannesissa sisäoppilaitoksessa ja opiskeli Heidelbergin yliopistossa.

Jälleen oman kertomuksensa mukaan ollessaan lomalla Monte Carlossa Ashton-Wolfe tutustui paikallisella kasinolla ranskalaiseen Blanchardiin, joka palkkasi hänet tarkkailemaan amerikkalaista uhkapeluria nimeltään Big Jim Cowley. Cowley paljastui rikolliseksi ja Ranskan salaisen poliisin La Sûreté Nationalen palveluksessa olleen Blanchardin kautta Ashton-Wolfe pääsi kertomansa mukaan Pariisissa toimineen Ranskan forensisen tieteen isän, tohtori Alphonse Bertillonin apulaiseksi selvittämään rikosjuttuja. Juttuja selvittäessään Ashton-Wolfe kertoi olleensa yhteistyössä myös Scotland Yardin ja amerikkalaisten etsivien kanssa.

Vaihtoehtoisen tiedon mukaan hänen oikea nimensä oli Maximilian Harry Hugo Wolff ja hänen vanhempansa olivat saksalaisia. Pariisissa asuessaan hän keksi jonkinlaisen kolikoilla toimivan valokuva-automaatin mutta ensimmäisen maailmansodan alkaessa hänet karkotettiin Ranskasta vakoilusta epäiltynä. Joskus 1920-luvulla hän otti sukunimekseen Ashton Wolff, myöhemmin Ashton-Wolfe ja oli kaksi kertaa naimisissa. Hän oli 40-vuotiaana Lontoossa neljä kuukautta vangittuna morfiinin hallussapidon vuoksi. Ashton-Wolfe toimi vahvistetun tiedon mukaan 1920-luvulla tulkkina Lontoon tuomioistuimissa ja tästä työstä avautui myös hänen kirjailijan uransa. Hän ystävystyi Arthur Conan Doylen kanssa ja oli useita vuosia yhteistyössä Edmond Locardin, Lyonin poliisilaboratorion perustajan kanssa. Vaikka Ashton-Wolfe väitti toimineensa Alphonse Bertillonin apulaisena tästä ei ole säilynnyt arkistotietoa. Ashton-Wolfe asettui 1920-luvulla asumaan Côte d’Azurin alueelle ja kamppaili sitten huume- ja rahaongelmiensa kanssa julkaisten kuitenkin samalla kirjoja, joista tuli myyntimenestyksiä.

Kokemuksiensa perusteella Ashton-Wolfe kirjoitti Ranskan poliisin toiminnasta rikollisia vastaan kirjoja, jotka olivat myyntimenestyksiä Ranskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa 1920- ja 1930-luvuilla. Ashton-Wolfe tunnettiin tällöin maailmankuuluna kriminologina ja hänen uransa saavutti huippukohtansa 1930-luvun alussa. Ashton-Wolfen mukaan hänen kertomuksensa eivät olleet fiktiota vaan perustuivat tositapahtumiin ja hän lisäsi kirjoihinsa tämän vuoksi valokuvia kertomusten henkilöistä ja tapahtumista. Ashton-Wolfen kirjojen rikollisista osa oli todellisia, esimerkiksi Bonnet-Garnierin pankkeja ryöstänyt anarkistijoukko, vakoilija Mata Hari, murhasta syytetty tohtori Pierre Bougrat ja Utahissa elänyt lainsuojaton Red Lopez. Monet muut olivat kuitenkin keksittyjä kuten kyttyräselkäinen kiinalainen Hanoi Shan, joka muka hallitsi 1900-luvun alussa Ranskan alamaailmaa. Ashton-Wolfe kirjoitti tarinoitaan myös aikakauslehtiin ja tosielämän rikoskertomuksia julkaisseihin lehtiin. Suuri osa Ashton-Wolfen kertomuksista julkaistiin William Randolph Hearstin lehtiyhtymän julkaisemassa American Weekly-lehdessä. Monet rikoskirjailijat saivat myös häneltä vaikutteita. Ashton-Wolfe toimi elokuvan Secrets of the French Police (1932) käsikirjoittajana. Ashton-Wolfen kirjojen menekki alkoi kuitenkin sittemmin laskea kun heräsi epäilyjä hänen kertomustensa todenperäisyydestä ja lisäksi hänen kirjoitustyylinsä alkoi lukijakunnan mielestä vaikuttaa vanhanaikaiselta.

Ashton-Wolfe kirjoitti American Weekly-lehteen aina vuoteen 1940 saakka. Hän asui vuonna 1940 San Remossa Italiassa ja kun Italia julisti kesäkuussa 1940 sodan Englannille Ashton-Wolfe joutui Englannin kansalaisena internointileirille. Hän vapautui vuonna 1943 kun liittoutuneet nousivat maihin Etelä-Italiassa ja kertoi sitten tammikuussa 1944 London Times-lehden haastattelussa kammottavista vankeuskokemuksistaan. Hän ei toisen maailmansodan jälkeen enää julkaissut uusia kertomuksia, joskin joitain hänen vanhoja kertomuksiaan julkaistiin 1950-luvulla Etelä-Afrikassa. Ashton-Wolfe kuoli 78-vuotiaana heinäkuussa 1959 Sussexissa Englannissa.

Teoksia

• The Underworld – A series of reminiscences and adventures in many lands. Hurst & Blackett, 1925
• Outlaws of Modern Days. Cassell & Co, 1927
• Warped in the Making – Crimes of love and hate. Hurst & Blackett, 1928
• The Invisible Web. Strange tales of the French Sûreté. Hurst & Blackett, 1928
• The Thrill of Evil. Hurst & Blackett, 1928
• The Forgotten Clue – Tales and methods of the Sûreté. Hurst & Blackett, 1929
• True Stories of Immortal Crimes. Hurst & Blackett, 1930
• Further Tales of Immortal Crimes. Hurst & Blackett, 1931
• Strange Crimes, culled from the archives of the Paris Sûreté. Hurst & Blackett, 1932

Suomennettuja teoksia

Nimellä H. Ashton-Wolfe:

• Rikollista verta; tekijän valtuuttamana englanninkielestä suomentanut Mikael Palmroth-Wasunta. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1929 (alkuteos Warped in the Making)
• Synnin väreet: merkillisiä rikosjuttuja Parisin etsivän poliisin kokoelmista; tekijän valtuuttamana englanninkielestä suomentanut Mikael Palmroth-Wasunta. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1930 (alkuteos The thrill of evil)
• Suurrikollisten jäljillä: salapoliisin muistelmia ja seikkailuja eri maista; tekijän valtuuttamana englanninkielestä suomentanut Mikael Palmroth-Wasunta. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1930 (alkuteos The Underworld)
• Näkymätön verkko: jännityskertomuksia elävästä elämästä; tekijän luvalla suomentanut Edv. Ukkonen. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1933 (alkuteos The invisible web)
• Lainsuojattomien parissa; tekijän luvalla suomentanut Edv. Ukkonen. Satakunnan kirjateollisuus, Pori 1934 (alkuteos Outlaws of Modern Days)

Aiheesta muualla

• The Online Books Page Online Books by H. Ashton-Wolfe
• H. Ashton Wolfe. Parisin "la Sûreten" kuuluisin poliisimies. Kuka on Ashton Wolfe ja miten hänestä tuli rikollisten kauhu?, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 19.12.1936, nro 23-24, s. 68, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja. Piikkipukuinen apaschi, Pariisin kauhu, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 15.02.1937, nro 3, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja II. Näkymätön kuolema, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 28.02.1937, nro 4, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja III. Kuoleman huone, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 31.03.1937, nro 6, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja IV. Apaschipäällikkö ja aatelismies, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 15.05.1937, nro 9, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja V. Köpenicin kapteeni, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 31.05.1937, nro 10, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Ashton Wolfen seikkailuja VI. Suggeroivat silmät, Poliisimies : poliisijärjestöjen äänenkannattaja, 15.06.1937, nro 11, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot