Hōgen-kapina

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hōgen-kapina. Kuvan vasemmassa reunassa mustassa sotisovassa Taira no Tadamasa

Hōgen-kapina (jap. 保元の乱, Hōgen no ran) oli vuonna 1156 käyty sisällissota Japanissa. Se käytiin keisarin vallanperimyksen ja Fujiwara-klaanin sijaishallitsijoiden sisäisten kiistojen vuoksi. Sitä seurasivat samuraiklaanien vallan vakiintuminen[1] ja Japanin historian ensimmäisen samuraijohtoisen hallituksen perustaminen. Sota on saanut nimensä Hōgen-aikakausinimestä.

Kun luostarikeisari Toba oli kuollut, keisari Go-Shirakawa ja vallasta vetäytynyt keisari Sutoku kiistelivät vallanperimyksestä ja luostarikeisarijärjestelmän jatkosta. Fujiwara no Tadamichi asettui Go-Shirakawan puolelle, kun taas hänen pikkuveljensä Fujiwara no Yorinaga tuki Sutokua. Kumpikin osapuoli houkutteli Minamoto- ja Taira-samuraiklaaneja puolelleen. Minamoto-klaanin pää Minamoto no Tameyoshi ja Taira no Tadamasa asettuivat Sutokun ja Yorinagan kannalle, mutta Minamoto no Yoshitomo ja Taira-klaanin pää Taira no Kiyomori tukivat Go-Shirakawaa ja Tadamichiä.[1]

10. heinäkuuta 1156 osapuolten joukot kohtasivat Kiotossa. Sutokun puolella Minamoto no Tametomo (Minamoto no Tameyoshin poika) ehdotti yöllistä hyökkäystä vihollisen palatsiin, mutta Fujiwara no Yorinaga ei hyväksynyt hänen strategiaansa. Samaan aikaan heidän vihollisensa Minamoto no Yoshitomo ehdotti samanlaista suunnitelmaa ja myös toteutti sen. Yöllä 11. heinäkuuta Kiyomori ja Yoshitomo johtivat 600 hengen ratsuväkiosastoa hyökkäyksessä Sutokun palatsiin. Kiyomori hyökkäsi länsiportille, jota vartioi Tametomo. Tametomo karkotti Kiyomorin joukot loistavilla jousiammuntataidoillaan. Sitten Yoshitomo hyökkäsi Tametomoa vastaan, mutta hänetkin torjuttiin. Sutokun samurait taistelivat ankarasti hyökkääjiä vastaan.lähde?

Yoshitomo ehdotti, että vihollisen palatsi sytytettäisiin tuleen. Niinpä Sutokun samurait joutuivat kamppailemaan nyt sekä liekkejä että Go-Shirakawan joukkoja vastaan ja pakenivat jättäen Go-Shirakawan liittolaiset voitokkaiksi taistelukentälle.lähde?

Voittaessaan Sutokun Go-Shirakawan joukot mahdollistivat keisari Nijōn nousun valtaistuimelle ja Go-Shirakawan siirtymisen luostarikeisariksi vuonna 1158. Sutoku karkotettiin Sanukin provinssiin Shikokulla, Fujiwara no Yorinaga kaatui taistelussa ja Minamoto no Tameyoshi sekä Taira no Tadamasa teloitettiin. Tametomo selviytyi taistelusta ja pakotettiin pakenemaan. Minamoto no Yoshitomosta tuli Minamoto-klaanin pää isänsä kuoleman jälkeen – yhdessä Taira no Kiyomorin kanssa hän onnistui nostamaan kaksi samuraiklaania uusiksi, merkittäviksi poliittisiksi voimiksi Kiotossa.lähde?

Hōgen-kapinan tulos ja Minamoto- ja Taira-klaanien välinen kilpailu johti Heiji-kapinaan vuonna 1160.[1] Kamakura-kauden eepos Hōgen monogatari kertoo Hōgen-kapinaan osallistuneiden samuraiden teoista. Yhdessä Heiji monogatarin ja Heike monogatarin kanssa se kuvaa Minamoto- ja Taira-klaanien nousua ja tuhoa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Perez, Louis G.: Japan at War: An Encyclopedia, s. 126. ABC-CLIO, 2013. ISBN 9781598847413. Teoksen verkkoversio.
  2. Jien, Delmer Myers Brown, Ichirō Ishida: 愚管抄: A Translation and Study of the Gukanshō, an Interpretative History of Japan Written in 1219, s. 385–393. University of California Press, 1979. ISBN 9780520034600. Teoksen verkkoversio.