Häränkieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Häränkieli
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Agaricales
Heimo: Schizophyllaceae[1]
Suku: Häränkielet Fistulina
Laji: hepatica
Kaksiosainen nimi

Fistulina hepatica
(Schaeff.) With.[2][3]

Katso myös

  Häränkieli Commonsissa

Häränkieli (Fistulina hepatica) on yksivuotinen suuri kääpä. Se on kielen muotoinen, tuoreena pehmeä ja limaiselta yläpinnalta tummanpunaisen värinen. Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT).[4][5]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häränkielen on yksivuotinen, pileaattinen tammen loiskääpä jonka yläpinta on verenpunainen, vanhemmiten maksanruskea. Lakki on 10-20 cm leveä säteen suunnassa, maksan, kielen tai viuhkan muotoinen, limapintainen, poutasäällä tahmea. Alapinta tasainen jossa pillistö kellanruskea, ja ne muuttuvat kosketuksesta ruskeiksi. Pillit ovat pyöreitä, erillisiä putkia jotka irtoavat helposti toisistaan, 2-3 millimetrillä. Malto on verenpunaista josta puristettaessa tihkuu punaista nestettä, voi olla tyvestä jopa 5 cm paksua. Ei tuoksu erityisesti ja maku on hieman hapan.[6][7][8]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häränkieli kasvaa suurien vanhojen tammien alaosissa ja maapuissa, mutta maapuissa harvemmin, niin kuin myös vierasperäisissä puissa. Sitä tavataan harvoin yli 4 metrin korkeudesta. Nämä metsät ovat lauhkeita lehtimetsiä joita on vain eteläisimmässä Suomessa.[6][8]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläpuoli ja kasvupaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pillistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalichman, Jacob: Generic names of agarics & Agaricales (pdf) agaric.us. 24.12.2022. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
  2. Fistulina hepatica (Schaeff.) With., 1801 catalogueoflife.org. Viitattu 17.11.2019.
  3. häränkieli – Fistulina hepatica laji.fi. Viitattu 17.11.2019.
  4. Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 153–154. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  5. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 258. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 03.12.2017
  6. a b Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5. Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf).
  7. Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 217. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9.
  8. a b Ympäristö.fi: Häränkieli Oxtungssvamp Fistulina hepatica ymparisto.fi. Viitattu 02.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.