Gunnar Björling

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. joulukuuta 2011 kello 03.02 käyttäjän MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Björling.

Gunnar Olof Björling (31. toukokuuta 1887 Helsinki11. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, koulutukseltaan filosofian kandidaatti.

Suomenruotsalaisen 1920-luvun runouden neljä keskushahmoa olivat Edith Södergran, Gunnar Björling, Elmer Diktonius ja Rabbe Enckell. Heistä Gunnar Björling oli omintakeisin ja jyrkin. Runoissaan ja aforismeissaan hän edustaa henkisen valppauden ja jäntevyyden vaatimusta. Vapaarytmisissä, usein lyhyissä runoissaan hän mielellään jättää lauseet kesken tähdentääkseen runon "avointa" luonnetta. Yksi hänen runoutensa kantavia voimia on eettinen ajattelu. Toinen on länsi-itämaiseen perinteeseen yhtyvä näkemys ilmiöitten ykseydestä elämän tapahtumissa, hetkestä hetkeen. Parhaimmillaan, etenkin luonnonrunoissaan, hän saavuttaa tyylillään raikkaita tuloksia. Joskus hänen runonsa jäävät salakieleksi, mikä on antanut hänelle vaikeatajuisen lyyrikon maineen.

Vilande dag (1922) oli 35-vuotiaan ensiesiintyminen. Sitä oli edeltänyt monivuotinen opiskeluvaihe, ja siinä näkyi tekijän suuntautuminen eettisiin ja filosofisiin elämänongelmiin. 1930-luvun alussa hän joutui itse kustantamaan nousukautensa viisi suurta kokoelmaa. Björlingiä on kutsuttu aikanaan myös pohjolan ainoaksi dadaistiksi, mihin antoi aihetta kokoelma Kiri-ra! (1930)[1]. Björling ja Rabbe Enckell olivat Peter Sandelinin esikuvia.

Tausta

Perhetaustaltaan Björling oli porvarillinen. Isä oli postivirkamies; lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Helsingin yliopistossa hänen pääaineensa oli filosofia, ja hän tähtäsi opettajanuralle. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björlingin pro gradu -työ (1915) käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä.

Opintojensa jälkeen Björling luopui opettajanurasta ja eli vapaana kirjailijana. Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.

Teokset

  • Vilande dag (1922)
  • Korset och löftet (1925)
  • Quosego (1928–1929)
  • Kiri-ra! (1930)
  • Solgrönt (1933)
  • Allt vill jag fatta i min hand
  • Angelägenhet (1940)
  • Att i sitt öga (1954)
  • Vårt kattliv timmar (1949)

Suomennettu tuotanto

  • Kosmos valmiiksi kirjoitettu: valitut runot, suom. Tuomas Anhava. Otava, 1972.
  • Mahdollisen valtakunta : mietelmiä ja merkintöjä vuosilta 1922-1951, valik. ja suom. Tuomas Anhava. Otava, 1979.

Lähteet

  1. Jussi Karjalainen, Merkintöjä valkeasta kaupungista, Tv-maailma, 44/2011 sivu 25
  • Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (1968).
  • Bo Carpelan, Kirjailijan esittely ja analyysi teoksessa Björling, Gunnar: Kosmos valmiiksi kirjoitettu: Valitut runot. Suomentanut Tuomas Anhava.. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00043-8.
  • Carpelan, Bo: Studier i Gunnar Björlings diktning 1922–1933. Diss. Helsingfors universitet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 377. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1960.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.