Gunnar Mattsson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Mattsson työskenteli Hufvud­stads­bladetin toimittajana ja pakinoitsijana vuodesta 1962 alkaen.

Kaj Gunnar Wolter Mattsson (5. toukokuuta 1937 Helsinki9. elokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija ja toimittaja.[1]

Mattsson tuli tunnetuksi romaanillaan Prinsessa (Prinsessan, 1965), jossa hän kertoo perheensä kokemuksista vaikeaan sairauteen sopeutumisessa. Teos käännettiin 30 kielelle, ja hän sai siitä Kiitos kirjasta -mitalin. Huomiota herätti myös hänen teoksensa Gunnar, jossa hän kertoo alkoholismistaan. Kuninkaassa hän kertoo, mitä tapahtuu menestyskirjailijalle. Se perustuu hänen omiin kokemuksiinsa Prinsessa-kirjan menestyksestä.

Gunnar Mattssonin ensimmäinen puoliso oli laulaja Virpi Augustin vuosina 1962–1963 ja toinen puoliso, ”prinsessa”, Seija Lainela vuodesta 1964. Molemmista liitoista syntyi yksi lapsi:[2] Kim Mattsson (s. 1962), joka on kenraali ja joka on toiminut mm. tasavallan presidentin 1. adjutanttina (everstiluutnantti),[3] ja Kai Mattsson (s. 1965), joka toimii Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen hotellijohtajana.[4]

Mattsson teki itsemurhan 52-vuotiaana.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blott Sverige svenska krusbär har, 1963.
  • Ruotsalaiset vastatuulessa, 1963. Kuvittanut Kari Suomalainen.
  • Lapitip, 1964.
  • Suomalaiset myötätuulessa, 1964
  • Blott Finland finska sjöar har, 1965.
  • Suloisesta Suomestamme: Tuntematonta Suomen historiaa, 1965. Kuvittanut Kari Suomalainen.
  • Prinsessan, 1965.
  • Prinsessa, 1965.
  • Prinsen, 1966.
  • Prinssi, 1966. Piirrokset Henrik Tikkanen.
  • Eden, 1967.
  • Asunto oy Eeden, 1967.
  • Sovstadsparadiset, 1968.
  • Jätten, 1969.
  • Jättiläinen, 1969.
  • Kungen, 1971.
  • Kuningas: Romaani nuorukaisesta, joka kirjoitti menestysteoksen, 1971.
  • Mies ja keppi: Lähikuva Hannu Siitosesta, 1978.
  • Helsingfors: Impressioner, 1981.
  • Helsinki: Vaikutelmia, 1981. Kuvat Kari Hakli.
  • Gunnar, 1987.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan kirjallisuustieto, s. 482–483. Helsinki 1990.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mattsson, Gunnar hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Stendahl (2015), s. 33, 42–44.
  3. Huhtanen, Jarmo: Mies, jota Putin halusi kätellä. Helsingin Sanomat, Ihmiset 29.11.2012.
  4. Kai Mattsson. PressReader. (ruotsiksi)
    Kai Mattsson. LinkedIn. (englanniksi)
  5. Lundberg, Stefan: Prinsen 50, minns sin pappa med värme. Hufvudstadsbladet, 10.12.2015, s. 14–15.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stendahl, Majsan: Gunnar Mattsson: Han fick prinsessan – men var blev kungariket? Helsingfors: Majsan Stendahl, 2015. ISBN 978-952-93-5209-8.