Grigori Baklanov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Grigori Baklanov Berliinissä vuonna 1981.

Grigori Jakovlevitš Baklanov (ven. Григо́рий Я́ковлевич Бакла́нов, oikealta sukunimeltään Fridman, Фри́дман; 11. syyskuuta 1923 Voronež23. joulukuuta 2009 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Grigori Baklanov joutui vuonna 1941 rivimiehenä toiseen maailmansotaan, opiskeli tykistökoulussa ja osallistui taisteluihin Ukrainassa, Moldovassa, Romaniassa, Unkarissa ja Itävallassa.[1] Vuonna 1942 hän liittyi NKP:n jäseneksi. Sodan jälkeen Baklanov opiskeli Gorkille nimetyssä kirjallisuusinstituutissa, josta hän valmistui vuonna 1951. Kirjailijan ensimmäiset kertomukset edustavat kriittistä maaseudun kuvausta.[2]

Baklanov tuli tunnetuksi toista maailmansotaa totuudenmukaisesti tavallisen sotilaan näkökulmasta kuvaavilla proosateoksillaan Devjat dnei (”Yhdeksän päivää”, 1958), ”Ei tuumaakaan” (Pjad zemli, 1959), Mjortvyje sramu ne imejut (”Kuolleet eivät tunne häpeää”, 1961), ”Mitä maksaa naula rohkeutta” (Potšom funt liha, 1962) ja ”Heinäkuu -41” (Ijul 41 goda, 1964). Jälkimmäisessä romaanissa Baklanov nimesi sodan alkuvaiheen tappioiden syyksi puna-armeijan johdon tuhoamisen Stalinin vainoissa. Erillisenä kirjana ilmestynyt ”Heinäkuu -41” joutui ensin kielletyksi, mutta myöhemmin se julistettiin yhdeksi merkittävimmistä toista maailmansotaa käsittelevistä teoksista.[1]

Kirjailijan myöhemmät teokset käsittelevät sodan kokeneen sukupolven kohtaloita. Toisen maailmansodan kuvaukseen hän palasi vuonna 1979 pienoisromaanissa ”Synnyinmaan puolesta” (Naveki – devjatnadtsatiletnije, oik. ”Ikuisesti yhdeksäntoistavuotiaat”), joka sai Neuvostoliiton valtionpalkinnon. Vuosina 1986–1993 Baklanov työskenteli Znamja-kirjallisuuslehden toimittajana.[3]

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ei tuumaakaan. Suom. Juhani Konkka. Helsinki: Tammi, 1960.
  • Heinäkuu -41. Suom. Esa Adrian. Helsinki: Tammi, 1965.
  • Ystävykset. Suom. Vappu Orlov. Helsinki: Tammi, 1976.
  • Synnyinmaan puolesta. Suom. Vappu Orlov. Helsinki: Tammi, 1982.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 124. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X.
  2. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 78. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  3. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 124–125. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]