Glarus (kantoni)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Glarusin kantoni
Glarusin taajamat ovat Linthjoen laaksossa
Glarusin taajamat ovat Linthjoen laaksossa
Vaakuna
Vaakuna
Kantonin sijainti Sveitsissä
Kantonin sijainti Sveitsissä
Valtio Sveitsi
Perustettu 1352
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Glarus
Pinta-ala 685,3[1] km²
 – sisävesi (Walensee) 4,6 km² 
Väkiluku (31.12.2016) 40 147[2]
 – väestötiheys 59 as./km²
Kantonin internetsivut

Glarus on kantoni Sveitsin itäosassa. Kantonin pääkaupunki on nimeltään Glarus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glarusin historiaa hallitsee uskonto. Sen asukkaat kääntyivät kristinuskoon 500-luvulla irlantilaisen munkin Pyhän Fridolinin (kuoli noin 540) vaikutuksesta. Munkin kuva on edelleen kantonin vaakunassa.

Euroopan viimeinen teloitukseen johtanut noitaoikeudenkäynti vuonna 1782 käytiin Glarusissa. Anna Göldi -niminen nainen tuomittiin kuolemaan hirttämällä työnantajansa lapsen lumoamisesta.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glarus on vuoristoista maastoa Linthjoen laakson ympärillä. Korkein vuorenhuippu on Tödi (3 614 m). Osittain Glarusissa sijaitseva Sardonan tektoninen alue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2008 alkaen.[4]

Kunnat ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glarusin kantoni koostuu kolmesta kunnasta. Kantonin keskuspaikka on Glarusin kaupunki ja kaksi muuta kuntaa ovat Glarus Nord ja Glarus Süd. Kantonin asukasluku on runsaat 40 000 ja kokonaispinta-ala 685 neliökilometriä, josta 5 neliökilometriä on Walenseejärveä.[2][1]

Alue Väkiluku
(31.12.2015)
Pinta-ala
km²
As.tiheys
as./km²
Glarus 12 515 103,58 121
Glarus Nord 18 057 147,07 123
Glarus Süd 9 575 430,06 22
Walensee 4,64
Glarusin kantoni 40 147 685,35 59

Kieli ja uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantonin pääkieli on saksa, jota puhui vuonna 2010 noin 90 % vakinaisista asukkaista. Katolisuus (39 %) on yleisin uskonto, mutta myös protestantteja on merkittävästi (35 % vuonna 2010).

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous oli Glarusin pääelinkeino pitkälle 1900-luvulle, mutta teollisuus ja palvelutuotanto ovat nousseet tärkeämmiksi elinkeinoiksi. Vuonna 2008 maatalous työllisti enää 6 % glarusilaisista. Teollisuudessa oli 42 % ja palvelualoilla 51 % työpaikoista. Glarusissa louhitaan liuskekivilaattoja kattomateriaaliksi. Puuvillan ja villan kehruu oli tärkeää 1700-luvulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 28.10.2017. (saksaksi), (ranskaksi)
  2. a b Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden, 1991-2016 (Excel) 30.8.2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 28.10.2017. (saksaksi)
  3. http://departments.kings.edu/womens_history/witch/witchlist.html
  4. Swiss Tectonic Arena Sardona Unesco

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]