Basel-Landschaft
| Basel-Landschaft | |
|---|---|
 Näkymä Arlesheimin kaupunkiin. |
|
 Vaakuna |
|
 Kantoni sijaitsee Pohjois-Sveitsissä. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Sveitsi |
| Hallintoalueita (Bezirk) | 5 |
| Kuntia | 86 |
| Basel valaliiton jäseneksi | 1501 |
| Baselin kantonin jakaantuminen | 1833 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Liestal |
| Pinta-ala | 517,74[1] km² (18.) |
| Väkiluku (31.12.2019) (vakinaiset asukkaat) | 289 468[2] (11.) |
| – väestötiheys | 559[2][1] as./km² |
| Kielet | saksa 87 % (2017)[3] |
| Uskonnot |
reformoitu kirkko 30 % katolisuus 26 % (2017)[3] |
| BKT (2015, alustava) | 19 mrd. Sfr (10.)[4] |
| – asukasta kohti | 69 000 Sfr (12.)[5] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | BL |
| Kantonin internetsivut | |
Basel-Landschaft on kantoni Pohjois-Sveitsissä. Sen pääkaupunki on Liestal. Kantonissa on noin 290 000 vakinaista asukasta.
Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basel-Landschaft sijaitsee Sveitsin luoteisnurkassa, Baselin kaupungin eteläpuolella, Reinin etelärannalla. Sitä ympäröivät pohjoisessa Ranska ja Saksa sekä Basel-Stadtin kantoni, idässä Aargau ja etelässä Solothurnin ja Juran kantonit.
Birsjoki virtaa kantonin länsiosan halki.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkea-Reinin varrelta Augstista on löydetty roomalainen kaupunki, Augusta Raurica, joka oli merkittävä keskus ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina.[6]
Basel-Landschaftin kantoni syntyi vuonna 1833, jolloin Baselin kantoni jakaantui kahdeksi puolikantoniksi, Basel-Stadtiksi ja Basel-Landschaftiksi.[7]
Asukkaat ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Basel-Landschaft on saksankielinen kantoni: saksaa puhuu 87 prosenttia asukkaista (vuonna 2017). Englanti on toiseksi yleisin kieli (5 %). Uskonnollisista ryhmistä suurin on protestantit (30 % vuonna 2017) ja katoliset (26 %).[3]
Kantoni koostuu 86 kunnasta (vuodesta 1972 alkaen), jotka muodostavat viisi hallintoaluetta (saks. Bezirk). Kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat ovat:[2]
|
|
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kantonin 148 000 työpaikasta 72 prosenttia oli vuonna 2016 palvelusektorilla. Teollisuudessa oli 26 prosenttia työpaikoista. Alkutuotannossa (maa- ja metsätalous) oli kaksi prosenttia työpaikoista.[3]
Suolalla on Basel-Landschaftin taloushistoriassa merkittävä rooli. Sveitsin kantonien suolamonopoli, joka jatkuu edelleen, vaurastutti kantonia 1800-luvun loppupuoliskolla niin, että kantonilla ei ollut lainkaan verotustarvetta. Kantonien omistaman suolayhtiön Swiss Saltworks AG:n keskuspaikka ja tuotantolaitoksia on Prattelnin kaupungissa Baselin itäpuolella. Suolakaivosten hyödyntäminen johti kemianteollisuuden varhaiseen kehittymiseen 1800-luvulla Baselin seudulla.[7][8]
Kantonin tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat tekstiili-, metalli- ja kemianteollisuus. Maataloustuotteista tärkeimpiä ovat hedelmät, maito- ja lihavalmisteet. 1600-luvulta alkaen alueella on tuotettu silkkiä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 15.12.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 24.11.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.2.2018. (saksaksi), (ranskaksi)
- ↑ a b c Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 31.8.2020. (saksaksi)
- ↑ a b c d Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Basel-Landschaft (Tilastotietoja kantoneista) 2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 31.12.2019. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
- ↑ Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- ↑ Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
- ↑ Furger, Alex R.: Augusta Raurica (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 21.9.2006. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 31.12.2019. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- ↑ a b Rudin-Bühlmann, Sibylle et al.: Basel(-Landschaft) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 25.6.2013. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 15.12.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- ↑ The Swiss salt monopoly (Suolamonopolin historiasta Swiss Saltworks AG:n verkkosivuilla) salz.ch. Viitattu 4.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Basel-Landschaft Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
| Aargau | Appenzell Ausserrhoden | Appenzell Innerrhoden | Basel-Landschaft | Basel-Stadt | Bern | Fribourg | Geneve | Glarus | Graubünden | Jura | Luzern | Neuchâtel | Nidwalden | Obwalden | Sankt Gallen | Schaffhausen | Schwyz | Solothurn | Thurgau | Ticino | Uri | Valais | Vaud | Zug | Zürich |