Gidejoen vesistö
Gidejoen vesistö (ruots. Gideälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 34) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gidejoen (ruots. Gideälven) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 442 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Gidejoki. Joen kokonaispituus on 225 kilometriä ja se laskee Itämereen noin 1,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Gidejoen vesistö on niistä suurimpia. Vesistön länsipuolella sijaitsee Ångermanjoen vesistö, jolla on sen kanssa yhteinen vedenjakaja alajuoksulle mentäessä puolimatkaan asti. Siellä sen tilalle tulee Moälvenin vesistö (tunnus 36), ja vähän ennen merenrantaa pieni Idbyånin vesistö (tunnus 35). Gidejoen vesistöä reunustaa sen pohjoispäästä alkaen Lögdeälvenin vesistö (tunnus 32). Vasta lännempänä merenrannikon läheisyydessä Lögdeälvenin vesistön tilalle vaihtuu pieni Husånin vesistö (tunnus 33). Gidejoen joensuun ympäristössä on mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (57,5 %), turve (19,0 %), kalliomaa (10,2 %), hiekka ja sora (1,1 %), multamaa (3,1 %), savimaa (0,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,2 %), soita ja kosteikkoja (11,6 %), viljelymaita (0,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (0,9 %). Näiden lisäksi on 5,3 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Gidejokiin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Gidejokiin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 39,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 189 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 9,76 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 35,9 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 145 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 124,6 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 2,7 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 91 patoa, joista 15 % säännöstellään jokien virtaamia. Niiden säännöstelykapasiteetti on 36,5 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Gideälvenin pääuomassa on 7 vesivoimalaitosta: Gideåbacka, Gidböle, Gideå, Björna, Hemlings, Gammelby ja Stennäs. Lisäksi Gigånin sivu-uomassa on Lomforsen. Voimaloiden yhteisteho on 69,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 355,1 gigawattituntia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Gideälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Gidejokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 23.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Gidejoki (SE703089-166546) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 23.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1490–1530, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Gidejoen vesistö (Excel-lomake nro 21433), Vattenwebb, SMHI, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Gideälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
