Husånin vesistö
Husånin vesistö (ruots. Husåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 33) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Husånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 578 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Husån, joka laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Husånin vesistö on niistä yksi pienempiä. Se sijaitseekin kahden vesistön Lögdeälvenin vesistön (tunnus 32) ja Gidejoen vesistön (tunnus 34) välissä. Husaånin joensuun ympärillä on vielä mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (42,1 %), turve (7,8 %), kalliomaa (24,5 %), hiekka ja sora (3,9 %), multamaa (10,6 %), savimaa (2,0 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,1 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (84,5 %), soita ja kosteikkoja (3,4 %), viljelymaita (2,2 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,4 %) sekä joutomaita (1,5 %). Näiden lisäksi on 7,8 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Husånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Husånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 7,05 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 29,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,57 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 6,2 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 37 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 34,2 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,6 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Husånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Husån (SE703831-166712) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1484–1487, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Husånin vesistö (Excel-lomake nro 21398), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
