Ghouta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ghouta tai Ghuta on Syyriassa käytetty termi keinokastellusta maatalousalueesta, jota ympäröi kuiva alue. Erityisen tunnetuksi on tullut Ghouta Damaskoksessa, joka on mahdollistanut puolestaan Damaskoksen tunnetut puutarha-alueet kaupungin ympärillä. Alue Damaskoksessa käsittää maatalousalueen Qasiounvuorelta itään aina lopulta kuivaan aavikkoon saakka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Damaskoksen Ghouta käsittää suuren puroista ja Baradajoelta vetensä saavan keinokastellun ja tiheään asutun maatalousalueen, joka on kuuluisa puutarhoistaan. Alue alkaa Qasiounvuoren itärinteiltä jatkuen kohti itää muuttuen etäisyyden vesilähteistä kasvaessa harvempikasvuiseksi, ensin puutarhoista alueen ytimessä viljapelloiksi alueen laitamilla. Alueelta edelleen itään on lähinnä kuivaa aroa. Nimitystä Ghouta käytetään Syyriassa myös joistakin muista vastaavasti keinokastelluista maanviljelyalueista, joista ympäröi kuiva alue. Damaskoksen ohella tällaisia alueita ovat Jarud, Nabak ja Yabrud.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tell al-Salihiyalta tehtyjen arkeologisten löytöjen mukaan nykyisen Ghoutan alueella on ollut ihmisasutusta jo neljännellä vuosituhannella eaa. Alueella on useita jäännöksiä myös hellenistiseltä ja roomalaiskaudelta. Bysantin valtakunnanaikana alueella oli useita sittemmin hävinneitä kirkkoja ja luostareita, jotka ovat kuitenkin jättäneet jälkeensä joitakin paikannimiä, kuten Dayr Saliba (Dayr Khalib) ja Dayr al-Asafir. Umaijadien valtakaudella Ghouta oli yksi Damaskoksen maakunnan itsehallinnollisista piirikunnista.[1]

Ghoutan vaikeakulkuiset puutarhat niille tyypillisine aitoineen ovat tehneet siitä myös strategisesti merkittävän tekijän, joka on historiallisesti vaikeuttanut hyökkäystä Damaskosta vastaan. Sen strategisen arvon käsittivät jo ristiretkeläiset ja aijubidit.[1] Ranskan hallinnon kaudella alueen puutarhoja käyttivät tukikohtinaan Ranskaa vastaan 1920-luvulla taistelleet kapinalliset. Myöhemmin Damaskoksen kaupunkialueen kasvaessa se on niellyt itseensä suuria osia entisestä puutarha-alueesta ja kaupunkiin on liitetty monia entisiä erillisiä kyliä.[2]

Vuonna 2011 Ghoutassa syttyi monien muiden Syyrian alueiden tapaan Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon vastaisia mielenosoituksia ja tilanteen kärjistyessä Syyrian sisällissodaksi alueesta tuli yksi hallinnon vastaisten kapinallisten pääasiallisista tukialueista. Hallituksen joukot alkoivat piirittää niin sanotun Itä-Ghoutan aluetta vuonna 2012. Vuonna 2013 Assadin hallintoa syytettiin kemiallisten aseiden käyttämisestä aluetta vastaan, mutta Syyrian viranomaiset syyttivät iskusta kapinallisia. Piirityksen takia paikalliset saivat kuljetettua esimerkiksi elintarvikkeita alueelle vain epävirallisten tunnelien kautta. Joitakin avustuskuljetuksia alueelle sallittiin ajoittain. Piiritetyllä alueella oli arviolta 393 000 asukasta.[3] Hallituksen joukot valtasivat kapinallisten hallussaan pitämät alueet Itä-Ghoutassa huhtikuussa 2018. Tuhannet paikalliset ja kapinalliset taistelijat kuljetettiin Idlibin maakuntaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c B. Lewis, Ch. Pellat, J. Schacht et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 2 C-G), s. 11O4-1106. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5. (englanniksi)
  2. Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 119-127. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)
  3. Syria war: Families struggle to survive in Eastern Ghouta, under siege BBC News. BBC. Viitattu 21.2.2018. (englanniksi)
  4. Martin Patience: Syria war: Fall of Eastern Ghouta pivotal moment for Assad BBC News. BBC. Viitattu 15.4.2018. (englanniksi)