Geodiversiteetti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Geodiversiteetti eli geologinen monimuotoisuus koostuu kallio- ja maaperästä sekä geologisten prosessien ja pinnanmuotojen vaihtelusta yhdessä ilmastotekijöiden kanssa. Se on osa luonnon monimuotoisuutta yhdessä biologisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kanssa.[1]

Geodiversiteettiin vaikuttavat ilmasto-olot esimerkiksi siten, että kun kallioiden ja vuoristojen kiviainesta rapautuu ja siitä syntyy maannosta, syntyvän maannoksen tyyppi riippuu pitkälti ilmastotekijöistä. Geodiversiteetti puolestaan vaikutaa biodiversiteettiin esimerkiksi siten, että vuoristojen olot ovat varsin vaativia eliöille.[2]

Geologiseen monimuotoisuuteen kuuluvat vuoristot, joista poimuvuoret ovat syntyneet mannerten törmäyksissä ja lohkovuoret ovat syntyneet mannerliikuntojen seurauksena. Geodiversiteettiin kuuluvat ovat myös mannerlaattojen erkaantuessa syntyneet repeämälaaksot, joihin muodostuu rotkoja ja kanjoneita. Lisäksi pinnanmuotojen vaihteluun kuuluvia seikkoja ovat esimerkiksi jäätikkölaaksot ja niiden jäätiköiden aikaan saamat pinnanmuodot sekä aavikot.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geologian päivä tuo esiin geodiversiteetin suojelun 22.9.2010. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 16.7.2012.
  2. Veikko Okko: ”Vuoristot”, Geo, Maantiedon suuri sanakirja, osa 10, s. 38-43. Weilin+Göös, 1985. ISBN 951-35-1924-4.
  3. Arthur B. Busbey III, Robert R. Coenraads, Paul Willis, David Roots: Ihmeellinen luonto: Kivet & Fossiilit, s. 34-35, 194-198. Suomentanut Jarmo Hakanen, Kaarlo Taipale, Riikka Taipale. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]