Gaspar Noé
| Gaspar Noé | |
|---|---|
.jpg) Gaspar Noé vuonna 2021. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires, Argentiina |
| Ammatti | elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja, elokuvaaja, elokuvatuottaja |
| Puoliso | Lucile Hadžihalilović |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1985– |
| Tunnetuimmat ohjaukset | |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Gaspar Noé (s. 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires) on argentiinalainen, pääasiassa Ranskassa vaikuttava elokuvaohjaaja, jonka rankan väkivaltaiset ja tinkimättömät elokuvat ovat tehneet hänestä eräänlaisen kulttihahmon. Monien muiden tavoin Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko Kalle Kinnunen pitää Noéta yhtenä nykyelokuvan rohkeimmista kokeilijoista Aleksandr Sokurovin ja Lars von Trierin rinnalla.[1] Noé on ohjannut seitsemän kokopitkää elokuvaa: Yksin kaikkia vastaan (1998), Irreversible – syntiset (2002), Enter the Void (2009), Love (2015), Climax (2018), Lux Æterna (2019) ja Vortex (2021).
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noé on naimisissa elokuvantekijä Lucile Hadžihalilovićin kanssa.[2] Siitä huolimatta, että Noé vaikuttaa pääasiassa Ranskassa, hän ei kuitenkaan omista maan kansalaisuutta.[3]
Noé kärsi aivoverenvuodosta vuoden 2020 alussa, mikä osittain inspiroi hänen elokuvansa Vortexin juonta.[4]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkät elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksin kaikkia vastaan (Seul contre tous, 1998)
- Irreversible – syntiset (Irréversible, 2002)
- Enter the Void (2009)
- Love (2015)
- Climax (2018)
- Lux Æterna (2019)
- Vortex (2021)
Lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tintarella di luna (1985)
- Pulpe amère (1987)
- Carne (1992)
- Une expérience d'hypnose télévisuelle (1995)
- Sodomites (1998)
- Intoxication (1998)
- Destricted (osio ”We Fuck Alone”) (2006)
- 8 (osio ”SIDA”) (2007)
- Ritual (osio ”7 Days in Havana”) (2012)
- Shoot (osio ”Short Plays”) (2014)
- The Art of Filmmaking (2020)
- Saint Laurent - Summer of '21 (2020)
Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arielle – ”Je Suis si Mince”
- Bone Fiction – ”Insanely Cheerful”
- Placebo – ”Protège-Moi”
- SebastiAn – ”Love in Motion”
- Thomas Bangalter – ”Outrage” ja ”Stress”
- SebastiAn – ”Thirst”
- Travis Scott – ”Modern Jam”
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kinnunen, Kalle: Gaspar Noén nerous ja Enter the Void, jota kannattaa odottaa Suomen Kuvalehti. 21.6.2010. Viitattu 19.4.2019.
- ↑ The Auteurs: Gaspar Noé Cinema Axis. 29.8.2015. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Leigh, Danny: Interview: Gaspar Noé Financial Times. 13.11.2015. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Zigler, Brianna: Vortex is an Absorbing, Despairing Portrait of Aging Paste. 27.9.2021. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
