Aleksandr Sokurov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksandr Sokurov
Aleksandr Sokurov vuonna 2011.
Aleksandr Sokurov vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt14. kesäkuuta 1951 (ikä 72)
Podorviha, Neuvostoliitto
Ohjaaja
Aktiivisena 1978–
Palkinnot

Kultainen leijona (2011)

Aiheesta muualla
www.sokurov.spb.ru/isle_en/isle_mnp.html
IMDb
Elonet

Aleksandr Sokurov (14. kesäkuuta 1951 Podorviha, Neuvostoliitto) on venäläinen elokuvaohjaaja. Hänen tuotannostaan löytyy lyhyitä ja pitkiä fiktioita, dokumentteja kuin myös dokumentin ja fiktion sekoituksia[1].

Sokurovin tunnetuin teoskokonaisuus lienee yksilön ja vallan välistä suhdetta analysoiva tyrannitetralogia. Sen aloittanut Moolok kertoo Hitleristä ja sitä seuranneessa osassa Telets on kyse Leninistä. Kolmas osa Solntse kertoo Hirohitosta. Sarjan neljäs osa käsittelee aiemmista poiketen fiktiivistä henkilöä, sillä se pohjautuu Goethen Faustiin.[2] Sokurovin Faust palkittiin vuonna 2011 Venetsian elokuvajuhlien Kultaisella leijonalla.[3]

Sokurovin tuotannossa erottuvat myös elegioiksi kutsutut essee-elokuvat, kuten Itäinen elegia, Venäläinen elegia, Neuvostoelegia ja Pietarilaiselegia. Hänen elokuvistaan Tikhiye stranitsy (Kuiskaavat sivut) on mukaelma Dostojevskin teoksesta Rikos ja rangaistus. Sokurovin dokumenteista Uzel (Solmu) kertoo Aleksandr Solženitsynistä.[1]

Sokurov syntyi Baikaljärven tienoilla Siperiassa. Hän alkoi opiskella Gorkin yliopistossa historiaa, mutta siirtyi sieltä Moskovan elokuvakorkeakouluun (VGIK) opiskelemaan Aleksandr Zguridin ja Andrei Tarkovskin johdolla.[4] Tarkovski auttoi häntä saamaan työpaikan Lenfilmin studioilta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylänen, Helena: Aleksandr Sokurov. Helsingin Sanomat, 30.9.2000, s. C1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsingin Sanomat 30.9.2000
  2. Sokurov completes power series with "Faust" film GMA News. 9.9.2011. GMA Network Inc.. Viitattu 11.9.2011. (englanniksi)
  3. Venäläisen Aleksandr Sokurovin Faust voitti Venetsian filmijuhlilla YLE Uutiset. 10.9.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 11.9.2011.
  4. Makkonen, Velipekka & Stranius, Pentti: ”Venäläinen dokumenttielokuva”. Filmihullu, 2/2012, s. 38–39.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.