G 3/08

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

G 3/08 on vireillä oleva lähete Euroopan patenttiviraston (EPO) laajennetussa valituslautakunnassa. Lähetteen on saattanut vireille EPO:n presidentti Alison Brimelow 22.10.2008, ja sen kohteena on tietokoneohjelmien patentoitavuus Euroopan patenttisopimuksen (EPC) nojalla.[1] [2] [3] [4]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan patenttiviraston vastaanotto-osaston, tutkimusosastojen, väiteosastojen ja lakiosaston päätöksistä on mahdollista valittaa EPO:n valituslautakuntiin (Boards of Appeal).[5] Lisäksi EPO:ssa toimii laajennettu valituslautakunta (Enlarged Board of Appeal), joka ei kuitenkaan yleensä muodosta ylempää valitusastetta valituslautakuntiin nähden vaan toimii erityisosastona, jonka tehtävänä on varmistaa EPC:n yhtenäinen soveltaminen.[6] Valituslautakunnat voivat lähettää kysymyksen käsiteltäväksi laajennettuun valituslautakuntaan, jos ne katsovat sen olevan tarpeellista yhtenäisen lainkäytön kannalta tai jos kysymys koskee tärkeää lainkohtaa.[7] EPO:n presidentti voi lähettää kysymyksen käsiteltäväksi laajennettuun valituslautakuntaan, jos kaksi valituslautakuntaa on antanut keskenään ristiriitaiset päätökset.[8] Osapuolten itsensä on mahdollista saattaa valituslautakunnan antama päätös laajennetun valituslautakunnan käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että päätöksen syntyyn on liittynyt merkittävä muodollinen puute tai rikollinen teko.[9]

Euroopan patenttisopimuksen Art. 52(2)(c) nojalla tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa. Artikla 52(3) EPC määrittelee edelleen, että edellä mainittu poikkeus on sovellettavissa vain siltä osin kuin eurooppapatenttihakemus tai eurooppapatentti koskee tietokoneohjelmia sellaisenaan.[10] EPO:n nykyisen käytännön mukaan tietokoneohjelma ei ole patentoitavissa, ellei se kykene aikaansaamaan sellaista teknistä lisävaikutusta, joka ylittää ohjelman ja laitteiston normaalin teknisen vuorovaikutuksen. Keksintö, joka on toteutettu tietokoneen avulla (CII, computer-implemented invention) ja jossa hyödynnetään tietokonetta tai tietokoneverkkoa, voi kuitenkin olla patentoitavissa, jos tällainen tekninen lisävaikutus on osoitettavissa ja keksintö tarjoaa teknisen ratkaisun tekniseen ongelmaan. Tämän lisäksi keksinnön tulee toteuttaa muut patentoitavuudelle EPC:ssä asetetut vaatimukset, kuten uutuus ja keksinnöllisyys.[11]

Lähetteen G 3/08 saatekirjeessä EPO:n presidentti Alison Brimelow toteaa, että tietokoneohjelmien patentoitavuudelle sellaisenaan asetettu poikkeus ja sen soveltaminen ovat perustavalla tavalla tärkeitä kysymyksiä, koska ne määrittävät patentoitavuuden rajat ohjelmistoalalla.[12] Laajennetun valituslautakunnan näkemys tulee vaikuttamaan paitsi Euroopan patenttiviraston myös EPC-jäsenmaiden kansallisten patenttivirastojen käytäntöihin tietokoneohjelmien patentoitavuuden suhteen.[13] Esimerkiksi Ison-Britannian patenttivirasto on perinteisesti soveltanut EPO:a tiukempaa linjaa ohjelmistokeksinnöissä, ja laajennetun valituslautakunnan ratkaisun odotetaankin harmonisoivan näiden virastojen oikeuskäytäntöjä.[14]

Kysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPO:n presidentti on esittänyt lähetteessä G 3/08 neljä kysymystä laajennetulle valituslautakunnalle. Lähetteen yhteenvedon mukaan nämä neljä kysymystä tarkastelevat tietokoneohjelmien patentoitavuutta neljältä eri kannalta. Ensimmäisessä kysymyksessä kyseenalaistetaan patenttivaatimuskategorian merkitys. Seuraavat kolme kysymystä liittyvät rajanvetoon patentoitavuuden ulkopuolelle suljettujen piirteiden ja patenttivaatimuksen tekniseen luonteeseen vaikuttavien piirteiden välillä.[15]

Kysymys 1: Patenttivaatimuskategoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voidaanko tietokoneohjelma poissulkea tietokoneohjelmana sellaisenaan vain siinä tapauksessa, että se on eksplisiittisesti esitetty patenttivaatimuksissa tietokoneohjelmana?

Tämän kysymyksen perusteluna esitetään ristiriita valituslautakuntien päätösten T 1173/97 ja T 424/03 välillä. Päätöksessä T 1173/97 ei tehty eroa tietokoneella toteutettavien patenttivaatimusten ja tietokoneohjelmapatenttivaatimusten välille, kun taas päätöksessä T 424/03 patenttivaatimuskategorialla oli merkitystä.[16]

Kysymys 2: Patenttivaatimus kokonaisuutena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(a) Voiko tietokoneohjelmien alaan liittyvä patenttivaatimus välttää Art. 52(2)(c) ja (3) poikkeuksen pelkästään mainitsemalla eksplisiittisesti tietokoneen käytön tai tietokoneella luettavan datantallennusvälineen käytön?
(b) Jos vastaus kysymykseen 2(a) on negatiivinen, vaaditaanko poikkeuksen välttämiseksi tekninen lisävaikutus, joka ylittää ne vaikutukset, jotka ovat luontaisia tietokoneen tai datantallennusvälineen käytölle tietokoneohjelman suorittamiseksi tai vastaavasti tallentamiseksi?

Tämän kysymyksen perusteluna esitetään ristiriita valituslautakuntien päätösten T 1173/97 ja T 258/03 välillä. Päätöksen T 1173/97 mukaan tietokoneohjelmat ovat menetelmiä, ja jotta niillä olisi tekninen luonne, niiden täytyy aikaansaada tekninen lisävaikutus, joka ylittää ohjelman ja tietokoneen normaalin fysikaalisen vuorovaikutuksen. Päätöksen T 258/03 mukaan menetelmällä on tekninen luonne aina, kun siihen liittyy teknisiä välineitä.[17]

Kysymys 3: Patenttivaatimuksen yksittäiset piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(a) Onko patenttivaatimuksissa esitetyn piirteen aikaansaatava tekninen vaikutus reaalimaailman fyysisessä kokonaisuudessa, jotta se voisi myötävaikuttaa patenttivaatimuksen tekniseen luonteeseen?
(b) Jos vastaus kysymykseen 3(a) on positiivinen, riittääkö, että fyysinen kokonaisuus on yleistietokone?
(c) Jos vastaus kysymykseen 3(a) on negatiivinen, voivatko piirteet myötävaikuttaa patenttivaatimuksen tekniseen luonteeseen, jos ainoat vaikutukset, joihin ne myötävaikuttavat, ovat riippumattomia mistä tahansa tietystä laitteistosta, jota voidaan käyttää?

Tämän kysymyksen perusteluna esitetään ristiriita valituslautakuntien päätösten T 163/85 ja T 190/94 ja vastakkaista näkemystä edustavien päätösten T 125/01 ja T 424/03 välillä. Ensin mainituissa päätöksissä patentoitavuuden edellytyksenä on tekninen vaikutus reaalimaailman fyysiseen kokonaisuuteen.[18]

Kysymys 4: Ohjelmointiaktiviteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(a) Liittyykö tietokoneen ohjelmointiaktiviteettiin väistämättä teknisiä näkökohtia?
(b) Jos vastaus kysymykseen 4(a) on positiivinen, myötävaikuttavatko siten kaikki ohjelmoimisesta aiheutuvat piirteet patenttivaatimuksen tekniseen luonteeseen?
(c) Jos vastaus kysymykseen 4(a) on negatiivinen, voivatko ohjelmoimisesta aiheutuvat piirteet myötävaikuttaa patenttivaatimuksen tekniseen luonteeseen vain, jos ne myötävaikuttavat tekniseen lisävaikutukseen, kun ohjelma suoritetaan?

Tämän kysymyksen perusteluna esitetään ristiriita valituslautakuntien päätösten T 833/91, T 204/93 ja T 769/92 ja vastakkaista näkemystä edustavien päätösten T 1177/97 ja T 172/03 välillä.[19]

Kolmansien osapuolten huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajennettu valituslautakunta päätti 11.11.2008 julkaista EPO:n virallisessa lehdessä tiedonannon koskien säännöksiä kolmansien osapuolten huomautusten (amicus curiae briefs) jättämiseksi.[20] Tiedonanto julkaistiin EPO:n virallisen lehden numerossa 1/2009, ja siinä asetettiin määräajaksi huomautusten jättämiselle huhtikuun 2009 loppu.[21]

Määräajan päättymiseen mennessä huomautuksia olivat jättäneet mm. seuraavat tahot: Accenture, AIPPI (International Association for the Protection of Intellectual Property), Apple, epi (Institute of Professional Representatives before the European Patent Office), Ericsson, France Télécom, IBM, Microsoft ja General Electric, Philips, Piratpartiet, Siemens ja Yhdistynyt kuningaskunta.[22]

Välituomio 16.10.2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajennettu valituslautakunta antoi 16.10.2009 välituomion koskien laajennetun valituslautakunnan koostumusta ja sen jäsenten puolueettomuutta, sillä eräässä kolmannen osapuolen huomautuksessa nämä oli kyseenalaistettu. Välituomion mukaan lautakunnan koostumukseen ei ole tarvetta puuttua asiassa G 3/08.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lähete G 3/08 (pdf) documents.epo.org.
  2. EPOn laajennettu valituslautakunta määrittämään yhtenäisiä tulkintaohjeita tietokoneohjelmien patentoitavuudesta iprinfo.com. 7.11.2008. IPR University Centerin www-sivut.. Viitattu 21.4.2010.
  3. EPO-Enlarged Board of Appeal-Referral by the Pdt of the EPO-Patentability of Programms for Computers ceipi.edu. 30.10.2008. CEIPI:n www-sivut.. Viitattu 22.4.2010. [vanhentunut linkki]
  4. Meller, Paul: EU software patent issue goes to appeals body New York Times. 24.10.2008.
  5. Boards of appeal epo.org. EPO:n www-sivut.. Viitattu 21.4.2010.
  6. Visser, Derk: The Annotated European Patent Convention, 17th revised edition, s. 33. Eindhoven: H. Tel, Publisher, 2009.
  7. Euroopan patenttisopimuksen Art. 112(1)(a) epo.org. Arkistoitu 26.1.2010.
  8. Euroopan patenttisopimuksen Art. 112(1)(b) epo.org. Arkistoitu 26.1.2010.
  9. Euroopan patenttisopimuksen Art. 112a(1) ja (2) epo.org. Arkistoitu 30.3.2010.
  10. Euroopan patenttisopimuksen Art. 52 epo.org. Arkistoitu 17.4.2010.
  11. Patents for software? epo.org. EPO:n www-sivut.. Arkistoitu 19.4.2010. Viitattu 21.4.2010.
  12. Lähete G 3/08, saatekirje (pdf) documents.epo.org.
  13. Patentability of computer programs, recent Court of Appeal judgment and questions raised by the President of the European Patent Office ipo.gov.uk. UKIPO:n www-sivut.. Arkistoitu 8.5.2010. Viitattu 22.4.2010.
  14. Reese, Blake & Kass, Lawrence T.: International Patent Prosecution After 'In re Bilski': Incorporating Limitations. New York Law Journal, 2.12.2008.
  15. Lähete G 3/08, s. 2 (pdf) documents.epo.org.
  16. Lähete G 3/08, ss. 4–6 (pdf) documents.epo.org.
  17. Lähete G 3/08, ss. 7–8 (pdf) documents.epo.org.
  18. Lähete G 3/08, ss. 9–10 (pdf) documents.epo.org.
  19. Lähete G 3/08, ss. 11–13 (pdf) documents.epo.org.
  20. Lähete G 3/08, s. 24 (pdf) documents.epo.org.
  21. Laajennetun valituslautakunnan tiedonanto asiassa G 3/08 (pdf) OJ 1/2009, ss. 32–33. Arkistoitu 11.10.2010.
  22. G3/08: amicus curiae briefs epo.org. EPO:n www-sivut.. Arkistoitu 21.12.2009. Viitattu 21.4.2010.
  23. Laajennetun valituslautakunnan välituomio 16.10.2009 asiassa G 3/08 (pdf) documents.epo.org.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]