GCM-sopimus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Global Compact for Migration tai Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration (suom. "Globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta muuttoliikkeestä", eli yleisemmin GCM-sopimus tai kansainvälisen siirtolaissopimus eli -kompakti)[1] on Yhdistyneiden kansakuntien laatima maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä asiakirja, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 19. joulukuuta 2018[2].

Sitovuus ja tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ulkoministeriön lausunnon mukaan GCM-sopimus ei ole sitova ja sen tarkoitus on, että maailmanlaajuiseen siirtolaisuuden haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti. Ulkoministeriön mukaan tulevina vuosikymmeninä siirtolaisuuden määrää tulee kasvattamaan ilmastonmuutos sekä väestönkasvu.[3] GCM-sopimus ei ole juridisesti sitova.[4]

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GCM-sopimuksessa on 23 tavoitetta, jotka liittyvät muun muassa siirtolaisten sekä heidän perheidensä suojeluun. Lisäksi tavoitteena on parantaa maahanmuuttoprosessien tietojenkäsittelyä sekä torjua erilaisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta ja puuttua ihmiskauppaan. GCM-sopimuksessa puhutaan myös rajavalvonnan tehostamisesta. Suomi ei ole vielä päättänyt, mitä osia se ottaa käyttöön. [3]

GCM-sopimuksen tavoitteet

  1. Tarkkojen ja eriteltyjen tietojen kerääminen siirtolaisista.
  2. Rakenteellisten tekijöiden vähentäminen, jotka pakottavat ihmiset lähtemään kotimaastaan.
  3. Tarkkojen ja ajankohtaisten tietojen saanti kaikissa siirtolaisuuden vaiheissa.
  4. Varmistaa, että kaikilla siirtolaisilla on todistus henkilöllisyydestä ja riittävät dokumentit.
  5. Muuttoliikkeen jatkuvuuden ja joustavuuden tehostaminen.
  6. Ihmisarvoisen työnsaannin parantaminen.
  7. Tunnistaa ja vähentää siirtolaisuuden heikkouksia.
  8. Suojella ihmisiä ja luoda kansainvälisiä toimia kadonneita siirtolaisia koskien.
  9. Vahvistaa kaikkia koskevaa vastuuta siirtolaisten salakuljetukseen liittyen.
  10. Vähentää ihmissalakuljetusta.
  11. Hallinnoida maiden rajoja yhtenäisellä tavalla.
  12. Lisätä ennakoitavuutta siirtolaismenettelyissä.
  13. Vaihtoehtoja siirtolaisten pidättämiselle tai eristämiselle.
  14. Konsulisuojelun tehostaminen koko maahanmuuton aikana.
  15. Tarjota siirtolaisille pääsy peruspalveluiden piiriin.
  16. Tiedon lisääminen siirtolaisten ja yhteiskunnan välillä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi.
  17. Syrjinnän vähentäminen ja faktapohjaisen keskustelun lisääminen siirtolaisuudesta käsitteiden muuttamiseksi.
  18. Osaamisen ja pätevyyden vastavuoroista tunnustamista.
  19. Edellytykset siirtolaille osallistua täysimääräisesti kestävään kehitykseen kaikissa maissa.
  20. Edistää nopeampaa ja edullisempaa varojen lähetyksiä.
  21. Lisätä yhteistyötä helpottamaan turvallista ja arvokasta palauttamista.
  22. Luodaan järjestelmät sosiaaliturvaoikeuksien ja saavutettujen etuuksien siirtämiseksi.
  23. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä turvallisen, järjestäytyneen ja säännölliselle siirtolaisuudelle.

Kannatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GCM -asiakirjaa tukenut YK:n yleiskokouksen päätöslauselma sai lopulta taakseen 152 maan tuen. [2]

Kritiikki ja vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n yleiskokouksessa Yhdysvallat, Unkari, Puola, Tsekki ja Israel vastustivat GCM-asiakirjaa ja 12 maata äänestivät tyhjää. [2]

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on sanonut sopimuksesta, että "osallistuminen prosessiin häiritsee Yhdysvaltojen itsemääräämisoikeutta ja on ristiriidassa Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikan kanssa".[5] Tšekin pääministeri Andrej Babiš kritisoi sopimusta laittoman ja laillisen maahanmuuton rajojen hämärtämisestä ja monitulkintaisuudesta.[6]

Suomessa kansanedustaja Ville Tavio teki 25. lokakuuta eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaaditaan hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi.[3] 8. marraskuuta pidetyllä eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaati sopimusta eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, jolloin ulkoministeri Timo Soini totesi sen olleen eduskunnan käsittelyssä kahdessa valiokunnassa, joissa kummassakin perussuomalaisten edustajat ovat sitä käsitelleet.[1] Tavio teki asiakirjasta myös kantelun oikeuskanslerille. Kantelu hylättiin, koska oikeuskansleri Tuomas Pöysti katsoi, ettei kyseessä ole valtiosopimus, joka olisi pitänyt saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Oikeuskanslerin mukaan asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se on oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys. Myöskään sen terminologia ei viittaa valtiosopimuksen tapaiseen kansainvälisoikeudellisesti sitovaan asiakirjaan.[7]

Valeuutiskampanja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2018 Suomen ulkoministeriö kertoi GCM-asiakirjaan kohdistuneesta Euroopan laajuisesta valeuutiskampanjasta. Ministeriön mukaan sopimuksesta levitettiin tarkoituksellisesti väärää tietoa ja asiakirjaa ymmärrettiin tahallaan väärin.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tamminen, Jenni: Timo Soinilla ja Laura Huhtasaarella kova yhteenotto GCM-paperista – ”Pitäisi tietää tosiasiat, kun näitä asioita tuo esille” Uusi Suomi. 8.11.2018. Viitattu 9.11.2018.
  2. a b c GCM sopimus hyväksyttiin Uusi Suomi. 20.12.2018. Viitattu 31.12.2018.
  3. a b c Rautio, Samppa: Tällainen on YK:n GCM-sopimus, jonka piilottelusta perussuomalaiset syyttävät hallitusta – Suomen on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa Iltalehti. 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018.
  4. Tavio: Tšekin kritiikki GCM-sopimusta kohtaan perusteltua ("Tavio kertoo hallituspuolueiden edustajien toistaiseksi perustelleen hänelle Suomen liittymistä lähinnä sillä, että sopimus ei ole Suomea suoraan juridisesti sitova.") Aamuset. 2.11.2018. Viitattu 14.11.2018.
  5. Wintour, Patrick: Donald Trump pulls US out of UN global compact on migration The Guardian. 3.12.2017. Viitattu 9.11.2018.
  6. Tšekki jäämässä pois GCM-sopimuksesta – Tavio: Tšekin kritiikki perusteltua Suomen Uutiset. 2.11.2018. Viitattu 9.11.2018.
  7. Oikeuskansleri vahvisti: GCM ei sido Suomea – Perussuomalainen: Ei tarvitse toteuttaa miltään osin 11.12.2018. Uusi Suomi. Viitattu 12.11.2018.
  8. Salomäki, Anne: YK:n siirtolaisuuspaperista on meneillään valeuutiskampanja – Suomessakin Huhtasaari puhui kirkkain silmin puuta heinää STT. 12.11.2018. Demokratti. Viitattu 13.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]