Friedrich Gottlieb Klopstock

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friedrich Gottlieb Klopstock
Friedrich Gottlieb Klopstock
Friedrich Gottlieb Klopstock
Henkilötiedot
Syntynyt 1724
Kuollut 1803 (78–79 vuotta)
Ammatti runoilija
Kirjailija
Salanimi
Äidinkieli saksa
Tuotannon kieli saksa
Pääteokset Messias
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle[1]. Klopstockin pääteos oli mahtipontinen heksametrieepos Messias (1748–1773).

Klopstock kävi 1739–1745 Pfortan ruhtinaskoulua, jossa hän tutustui klassillisen muinaisuuden mestariteoksiin. Sen jälkeen hän opiskeli teologiaa ensin Jenan, sitten Leipzigin yliopistossa. Vuonna 1748 hän asettui kotiopettajaksi Langensalzaan ja 1750 noudatti Johann Jakob Bodmerin kutsua Zürichiin. Sieltä Tanskan kuningas Fredrik V kutsui hänet Kööpenhaminaan ja antoi hänelle eläkkeen, jotta hän saisi rauhassa ja vailla taloudellisia huolia keskittyä runojen kirjoittamiseen. Kun Johann Friedrich Struensee oli syrjäyttänyt Klopstockin suosijan, ministeri kreivi Bernstorffin, Klopstock vetäytyi lähetysneuvoksena Hampuriin, missä hän kuoli.[2]

Klopstockin pääteos on hänen heksametrilla kirjoittamansa 20 laulua käsittävä uskonnollinen eepos Messias, jonka kolme ensimmäistä laulua, joihin hänen maineensa perustui, ilmestyivät 1748. Koko teos valmistui 1773. Alkusysäyksen laveaan runoelmaan Klopstock sai John Miltonin Kadotetusta paratiisista. Messias on ylevähenkinen ja lennokas runoelma, joka kuvaa ihmisen kehittymisen historiaa, ja se teki aikalaisiin syvän vaikutuksen. Se saattaa tuntua paikoin venytetyltä ja kaivata aitoja eeppisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Klopstock on pohjaltaan lyyrikko, mikä ilmenee kaikissa hänen runotuotteissaan mutta varsinkin hänen oodeissaan, joista monet ovat tunteikkaita ja yleviä.[2]

Klopstock on kirjoittanut näytelmiäkin, sekä raamatunaiheisia, kuten Adams Tod (1757), Salomo (1764) ja David (1772), että isänmaallisaiheisia. Jälkimmäisille hän on antanut nimen Bardiet, sillä niitä kirjoittaessaan hän käytti mallina vanhoja bardilauluja. Klopstockin Bardiet-näytelmät ovat Hermanns-Schlacht (1760), Hermann und die Fürsten (1784) ja Hermanns Tod (1787). Näissä vaihtelee suorasanainen ja runomittainen kieli. Ne ovat, kuten yleensä Klopstockin näytelmätuotanto, draamallisesti heikkoja.[2]

Klopstockin kirjallisen toiminnan historiallinen merkitys on ollut aikoinaan suuri. Hän vapautti saksalaisen runouden kuivan järkeilyn kahleista, loi siihen voimakkaan uskonnollisen innostuksensa ja ylevän luonnonrakkautensa ja vaikutti siten uudistavasti ja elähdyttävästi useihin muihin runoilijoihin.[2]

Klopstockin runoja ovat suomentaneet Yrjö Jylhä (kokoelmassa Veri ja kulta, Otava 1954) ja Arvi Kivimaa (kokoelmassa Laulujen virta: saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta, WSOY 1936).

Teokset (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1748–1773 Der Messias
  • 1758–1769 Geistliche Lieder
  • 1769 Hermanns Schlacht
  • 1771 Oden und Elegien
  • 1784 Hermann und die Fürsten
  • 1787 Hermanns Tod

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.
  2. a b c d Klopstock, Friedrich Gottlieb, Tietosanakirja osa 4, palsta 1112, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]