Fredrik Julius Lindström
Fredrik Julius Lindström (28. heinäkuuta 1873 Tampere – 8. elokuuta 1924 Savonlinna) oli suomalainen filosofian tohtori ja lyseon lehtori. Hän kirjoitti useita teoksia kuvaamataiteista ja taidehistoriasta.[1][2]
Lindströmin vanhemmat olivat ajuri Erik Johan Lindström ja Amanda Gustava Söderlund. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1893 ja valmistui uusia kieliä, taidehistoriaa ja estetiikkaa opiskeltuaan Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1897, maisteriksi 1900 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1914.[3][1][2]
Lindström toimi Helsingin suomalaisessa reaalilyseossa tuntiopettajana 1898–1905 ja sitten vuodesta 1905 alkaen saksan ja suomen kielen ylimääräisenä nuorempana lehtorina samassa koulussa. Lindström toimi myös kirjallisuus- ja taidearvostelijana avustaen sanomalehtiä, aikakausjulkaisuja ja kokoomateoksia. Hän julkaisi useita taidetta käsitelleitä teoksia.[3][1][2]
Lindström oli 1907–1909 senaatin asettaman koulukomitean sihteerinä ja sittemmin hän oli eduskunnan valitsemana Antellin kokoelmien valtuuskunnan sihteerinä ja Kordelinin yleisen edistysrahaston sihteerinä vuodesta 1919. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajana Lindström oli 1916–1919 ja valtion asettaman filmintarkastuslautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1919. Lindström kuului eri aikoina Kansallisteatterin, Kansanvalistusseuran ja Suomalaisen Oopperan johtokuntiin ja oli valtion kirjallisuuspalkintolautakunnan jäsenenä viiteen eri otteeseen.[2]
Lindström julkaisi 1906 teoksen Kuvaamataiteet ja yleisö, 1914 teoksen Taiteen tarkoitus ja moraali ja 1918 teoksen Taidehistorian pääpiirteet. Hän suomensi teoksia useista eurooppalaisista kielistä ja julkaisi Saksalais-suomalaisen kielioppaan vuonna 1918. [2]
Lindström oli naimisissa vuodesta 1899 Fanny Ulrika Sederholmin kanssa. Heidän tyttäriään olivat taidehistorioitsija ja Ateneumin intendentti Aune Lindström ja kirjallisuudentutkija, lehtori Irja Maliniemi.[4]
Lindström kuoli 51-vuotiaana sydänkohtaukseen Savonlinnan kylpylaitoksella elokuussa 1924.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Fredr. J. Lindström:
- Kuvaamataiteet ja yleisö : lyhyt opas taidekokoelmissa kävijöille. Kansanvalistusseuran toimituksia 138. Helsinki 1906
- Taiteen tarkoitus ja moraali : historiallis-kriitillinen tutkimus, väitöskirja. Helsinki 1914
- Saksalais-suomalainen kieliopas - Deutsch-finnischer Sprachführer ; laatinut Fredr. J. Lindström. Ahjo, Helsinki 1918
- Taidehistorian pääpiirteet : oppikouluja varten. Kirja, Helsinki 1918, 2. painos 1929
- Kuvaamataide teoksessa Yhdeksännentoista vuosisadan kirjallisuus ja taide : eurooppalaisen kirjallisuuden päävirtaukset ; kirj. J. V. Lehtonen. Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys 3. Tietosanakirja, Helsinki 1921
- Alfred Kordelin : elämäkerrallinen kuvaus. Alfred Kordelinin kuolinpesä, Helsinki 1923
- Siveellisyys ja taide. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean julkaisuja 2. Helsinki 1923
- Taidearvostelusta. Kristillisen taideseuran esitelmiä 7. Otava 1925
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leopold Schmidt : XIX:n vuosisadan säveltaiteen mestareita : elämäkerrallisia luonnoksia. Kansanvalistusseura, Helsinki 1915
- Björnstjerne Björnson : elämä ja oppi ; kuvannut Petrus Nordmann ; suomentanut Fredr. J. Lindström. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 20. Helsinki 1916
- R. A. Wrede : Vuoden 1917 jälkimäiset valtiopäivät ja Suomen itsenäisyys. Ahjo, Helsinki 1918
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Henkilötietoja, Aamulehti, 29.07.1923, nro 171, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e f Fredr. J. Lindström, Iltalehti, 08.08.1924, nro 181, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024
- ↑ a b LINDSTRÖM Fredrik Julius. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Aune Lindströmin ja Irja Maliniemen rahaston esite
| ||||||||||||||
