Fredrik Julius Lindström

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Julius Lindström (28. heinäkuuta 1873 Tampere8. elokuuta 1924 Savonlinna) oli suomalainen filosofian tohtori ja lyseon lehtori. Hän kirjoitti useita teoksia kuvaamataiteista ja taidehistoriasta.

Lindströmin vanhemmat olivat ajuri Erik Johan Lindström ja Amanda Gustava Söderlund. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1893 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1897, maisteriksi 1900 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1914.[1]

Lindström toimi Helsingin lyseossa tuntiopettajana 1898–1905 ja sitten vuodesta 1905 alkaen saksan ja suomen ylimääräisenä nuorempana lehtorina.[1]

Lindström oli naimisissa vuodesta 1899 Fanny Ulrika Sederholmin kanssa. Heidän tyttäriään olivat taidehistorioitsija ja Ateneumin intendentti Aune Lindström ja kirjallisuudentutkija, lehtori Irja Maliniemi.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Fredr. J. Lindström:

  • Kuvaamataiteet ja yleisö : lyhyt opas taidekokoelmissa kävijöille. Kansanvalistusseuran toimituksia 138. Helsinki 1906
  • Taiteen tarkoitus ja moraali : historiallis-kriitillinen tutkimus, väitöskirja. Helsinki 1914
  • Saksalais-suomalainen kieliopas - Deutsch-finnischer Sprachführer ; laatinut Fredr. J. Lindström. Ahjo, Helsinki 1918
  • Taidehistorian pääpiirteet : oppikouluja varten. Kirja, Helsinki 1918, 2. painos 1929
  • Kuvaamataide teoksessa Yhdeksännentoista vuosisadan kirjallisuus ja taide : eurooppalaisen kirjallisuuden päävirtaukset ; kirj. J. V. Lehtonen. Yhdeksännentoista vuosisadan kulttuurikehitys 3. Tietosanakirja, Helsinki 1921
  • Alfred Kordelin : elämäkerrallinen kuvaus. Alfred Kordelinin kuolinpesä, Helsinki 1923
  • Siveellisyys ja taide. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean julkaisuja 2. Helsinki 1923
  • Taidearvostelusta. Kristillisen taideseuran esitelmiä 7. Otava 1925

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leopold Schmidt : XIX:n vuosisadan säveltaiteen mestareita : elämäkerrallisia luonnoksia. Kansanvalistusseura, Helsinki 1915
  • Björnstjerne Björnson : elämä ja oppi ; kuvannut Petrus Nordmann ; suomentanut Fredr. J. Lindström. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 20. Helsinki 1916
  • R. A. Wrede : Vuoden 1917 jälkimäiset valtiopäivät ja Suomen itsenäisyys. Ahjo, Helsinki 1918

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]