Folke Rabe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Folke Rabe (28. lokakuuta 1935 Tukholma, Ruotsi25. syyskuuta 2017)[1][2] oli ruotsalainen säveltäjä ja jazz- ja kamarimuusikko, jonka pääsoitin oli pasuuna. Hänen isänsä oli Harald Rabe.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rabe opiskeli sävellystä Tukholmassa ja Darmstadtissa opettajinaan muun muassa Karl-Birger Blomdahl, György Ligeti, Witold Lutosławski ja Ingvar Lidholm. Modernin taidemusiikin alalla Rabe oli uranuurtaja improvisaatiomusiikin ja graafisen nuotintamisen alalla. Myöhemmin hänen teosluettelonsa huomattavan osan muodosti messinkipuhaltimille sävelletty musiikki, muun muassa Basta soolopasuunalle sekä solokonsertot trumpetille, pasuunalle ja käyrätorvelle. Rabe sävelsi myös arvostetua kuoromusiikkia, muuna muassa Rondes ja to love, sekä elektroakustista musiikkia, kuten VA??. Rabe valittiin Föreningen svenska tonsättaren jäseneksi 1965.

Jazzmuusikkona Rabe soitti muun muassa Arne Domnéruksen orkesterissa ja Harry Arnoldin radioyhtyeessä. Hän soitti useita vuosia Jack Lidströmin Hep Catsissa ja Lasse Törnqvistin Blue Starsissa. Rabe työskenteli myös Sveriges Radio P2:ssa.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesteriteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hep-Hep sinfoniaorkesteri (1966)
  • All the Lonely People..., konsertto pasuunalle ja kamariorkesteri (1990)
  • Naturen, flocken ja släkten, konsertto käyrätorvelle ja stråkorkesteri (1991)
  • Sardine Sarcophagus, konsertto trumpetille ja sinfonietalle (1995)
  • Så att denna sång inte dör sinfoniaorkesterille (1998)
  • L'Assiuolo caprese, konsertto vaskikvintetille ja orkesterille (2002)

Teokset puhallinorkesterille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henry IV (1964)
  • Altiplano (1982)

Teokset radiolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuoromusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 7 dikter av Nils Ferlin sekakuorolle (1958)
  • Pièce, puhekuorolle, Lasse O'Månssonin kanssa (1961)
  • Rondes sekakuorolle (myös versio mieskuorolle) (1964)
  • OD mieskuorolle (1965)
  • Joe's Harp sekakuorolle (1970)
  • Två strofer sekakuorolle Göran Sonnevin tekstiin (1980)
  • to love sekakuorolle E.E. Cummingsin tekstiin (1984)
  • Hövisk pålslagarmadrigal OD, 150 mieskuorolle (2003)

Vokaalimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Havets hand 1 ja 2 äänelle ja pianolle Elmer Diktoniuksenn tekstiin (1958)
  • Notturno mezzosopraanolle, huilulle, oboelle ja klarinetille Edith Södergrann tekstiin (1959)
  • Två sånger till Rune Lindström på Svenska Flaggans Dag äänelle ja pianolle säveltäjän tekstiin (1964–65)
  • SJU 7 – Lättjan tenorisoololle, sekakuorolle, 3 lyömäsoittimelle ja jousikvartetille Carl Jonas Love Almqvistin tekstiin (2005)

Kamarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suite två klarinetter (1957)
  • Divertimento for Solo Clarinet (1958)
  • Bolos 4 pasuunaer, Jan Barkin kanssa (1962)
  • Impromptu klarinetille/bassoklarinetille, pasuunalle, cello, pianolle ja lyömäsoittimelle (1962)
  • Souvenirs lausujalle, hammonduruille ja rytmiryhmälle (1963)
  • Pajazzo 8 jazzmuusikoille (1964)
  • Polonaise 4 pasuunoille, valoefekteille ja liikkeelle, Jan Barkin kanssa (1966)
  • Basta soolopasuunalle (1982)
  • Shazam soolotrumpetille (1984)
  • Escalations vaskikvintetille (1988)
  • Tintomara trumpetille ja pasuuna (1992)
  • Jawbone Five pasuunalle ja 6 slagverkare (1996)
  • A Chaser huilulle, violin, cello ja pianolle (2004)

Urkuteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sebastian (2001)

Pianoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 7 muunnelmaa pianolle (1957–60)
  • With Love (1984)

Elokuvamusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mannen som övergav bilar, Ken Deweyn kanssa (1963–66)
  • På månen blåser ingen hambo, mukana The Culture Quartet (1971)
  • Pank, Olle Erikssonin kanssa (1980)

Elektroninen musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ARGH!, elektroakustinen musiikki (1965)
  • Va?? Was?? What??, elektroakustinen musiikki (1967)
  • To the Barbender, elektroakustinen musiikki (1982)
  • Narrskeppet, intermediaesitys (1983)
  • Cyclone, elektroakustinen musiikki (1985)
  • Älskade lilla gris lausujalle, elektroakustinen musiikille ja multivisiolle Ulf Nilssonin tekstiin (1986)
  • Världsmuséet, indermedia performance, The New Culture Quartetin kanssa (1987)
  • Narragonien, indermedia performance , The New Culture Quartetin kanssa (1990)
  • Swinee River, elektroakustinen musiikki (2005)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]