Fokker 100

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fokker 100
American Airlinesin Fokker 100
American Airlinesin Fokker 100
Tyyppi matkustajalentokone
Alkuperämaa Alankomaiden lippu Alankomaat
Valmistaja Fokker
Ensilento 30. marraskuuta 1986
Esitelty 3. huhtikuuta 1988 Swissairin kanssa
Status käytössä
Pääkäyttäjät Alliance Airlines
Virgin Australia Regional Airlines
QantasLink
Iran Aseman Airlines
Bek Air
Valmistusmäärä 283
Valmistusvuodet 1986–1997
Muunnelmat Fokker 70
Merpatin Fokker 100 Yogyakartan lentokentällä

Fokker 100 on Fokkerin valmistama kaksimoottorinen keskipitkän kantaman lentokone. Konetyyppi lensi ensilentonsa 30. marraskuuta 1986, ja sen tuotanto päättyi vuonna 1997, jolloin sitä oli valmistettu yhteensä 283 kappaletta. Konetyypin pienempi malli tunnetaan nimellä Fokker 70.

Kone esiteltiin yhdessä Fokker 50:n kanssa 24. marraskuuta 1983. Fokker 100 oli Fokker F.28 Mk 4000 -koneen seuraaja. Edeltäjäänsä verrattuna Fokker 100:ssa oli pidempi runko, suuremmat ja uudistetut siivet, Rolls-Roycen suihkumoottorit, uudistettu ohjaamo ja matkustamo sekä modernimpaa tekniikkaa.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenne on alataso sekä kaksimoottorinen ratkaisu rungon perään asennettuna. Peräsintä kutsutaan niin sanotuksi T-malliseksi peräsimeksi, jossa korkeusvakaaja on sivuvakaajan huipussa eli äärimmäisenä ylhäällä.

Tunnistamista saattaa helpottaa ohjaamon ikkunoiden muotoilu, joka vaikuttaa lähestulkoon identtiseltä nykyisien Airbusin valmistamien liikennelentokoneiden kanssa. F-100:aa muistuttavalla siipi- ja runkoprofiililla ei vuoteen 2010 mennessä ole esiintynyt vastaavia ratkaisuja ollenkaan. Kaikkien Airbusien moottorit sijaitsevat siivissä.

Konetyypin konstruktio on samankaltainen silloisen McDonnell Douglas DC-9:n kesken. Myös brittiläisvalmisteinen BAC 1-11 sekä neuvostoliittolaisvalmisteinen Tupolev Tu-134A muistuttavat Fokker F-100:aa. Konstruktion niin sanottuna esi-isänä voitaneen pitää ranskalaisvalmisteista Sud-Aviation SE-210 Super Caravelle-suihkumatkustajakonetta. Sekin käytti Fokkerin tapaan, Rolls-Roycen valmistamia suihkumoottoreita.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa kuvattu tekniset tiedot Rolls-Royce Tay 620 -moottoreilla.

Lähde: [1]

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&035.053000035,53 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&028.08000028,08 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&08.05000008,50 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&093.050000093,5 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&024373.&&&&0024 373 kg (Tay 650 -moottoreilla 24 541 kg)
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&043090.&&&&0043 090 kg (Tay 650 -moottoreilla 44 450 kg)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0837.&&&&00837 km/h
  • Laskunopeus: &&&&&&&&&&&&0239.&&&&00239 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&02483.&&&&002 483 km (Tay 650 -moottoreilla 2 956 km)
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&010670.&&&&0010 670 m

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lambert, Mark (toim.): Jane's All the World's Aircraft 1990–91, s. 185–187. Jane's Information Group Limited, 1990. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]