Finströmin pappila
| Finströmin pappila | |
|---|---|
| Finströms prästgård | |
 Finströmin pappila keväällä 1991 |
|
| Sijainti | Finström, Ahvenanmaa |
| Rakennustyyppi | Pappila |
| Valmistumisvuosi | 1899 |
| Suunnittelija | Magnus Armfelt |
| Rakennuttaja | Finströmin seurakunta |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Finströmin pappila (ruots. Finströms prästgård) on Finströmin kunnassa Ahvenanmaalla sijaitseva pappila, eli kirkkoherran virka-asunto. Nykyinen puinen päärakennus on valmistunut arkkitehti Magnus Armfeltin piirustusten mukaisesti vuonna 1899.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhat pappilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pappilan entinen päärakennus valmistui kirkkoherra Daniel Backmanin virkaanastumisen jälkeen 1700-luvun lopulla. Alun perin tämä uusi pappila piti rakentaa vielä vanhemman vuonna 1698 valmistuneen pappilarakennuksen paikalle, mutta kirkkoherra Backman piti paikkaa epäterveellisenä. Tästä syystä pappila siirrettiin Finströmin kirkon kakkoispuolella olevalle mäelle. Pappilassa oli valmistuttuaan mansardikatto ja viisi huonetta. Kirkkoherra oli omalla kustannuksellaan sisustanut myös ullakkohuoneet. Lisäksi rakennuksen salin kahdessa ikkunassa oli kitatut suuret lasiset ruudut pieniruutuisten lyijypuiteikkunoiden sijasta, jotka tuolloin olivat yleisempiä. Huoneiden sisustus oli muutenkin miltei ylellinen.[1]
Kirkkoherra Frans Petter von Knorring rakennutti mansardikattoisen pappilan viereen aumakattoisen asuinrakennuksen 1800-luvun puolivälin tienoilla. Rakennuksia yhdisti niiden väliin sijoitettu keittiösiipi. Kirkkoherra Knut Emil Sonckin aikana vanhaa pappilaa uudistettiin ja muun muassa katto muutettiin harjakatoksi.[1]
Nykyinen pappila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus kokonaan uuden virkatalon rakentamisesta heräsi 1800-luvun lopulla ja muun muassa kirkkoherran nuorin poika arkkitehti Lars Sonck teki luonnoksia uudesta pappilasta. Kirkonkokous ei kuitenkaan pitänyt Sonckin suunnitelmista ja työ annettiin arkkitehti Magnus Armfeltille. Uusi pappilarakennus, joka käsitti yhdeksän huonetta valmistui 1899. Pappilalle siirrettiin myös tuulimylly Ämnäsin kylästä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Knapas, Marja Terttu & Heikkilä, Markku & Åvist, Timo: Suomalaiset pappilat, Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa, s. 88-91. Hämeenlinna: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009. ISBN 978-952-222-096-7.
- ↑ Jon trivs i prästgårdar Jon trivs i prästgårdar. Viitattu 13.7.2023. (ruotsiksi)